sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nykyiset laukkuni

Yksi suosituimpia postauksia blogissani on ollut Laukkukokoelmani. Koska jotkin asiat ovat hieman muuttuneet tuosta vuodesta 2015, ajattelin esitellä teille nykyiset laukkuni. Minimalistiseen ajatteluun tämä laukkumäärä ei mitenkään istu, mutta olen kyllä laittanut vähäisellä käytöllä olleita laukkuja eteenpäin ja todennut, että minulla ei ole uusille laukuille tarvetta lukuun ottamatta pientä mustaa nahkalaukkua töihin. Aikaisempi laukkuni nimittäin hajosi, mutta ajattelin vielä käydä kysymässä suutarilta, voisiko sitä korjata.

Muutama laukku on harkinnassa, laitanko ne eteenpäin kiertoon vai säilytänkö vielä itselläni. Tähän postaukseen jätin matkalaukun, rantakassin ja treenikassini sekä -reppuni kuvaamatta, mutta sellaisetkin löytyvät. Ostin  häämatkaltamme itselleni uuden matkalaukun, sillä vanha alkoi olla jo huonossa kunnossa palveltuaan minua vuodesta 2008 asti!

Pikkulaukkuja minulla on aika paljon suhteessa käyttömäärään. Aika usein tulee nimittäin valittua suurempi laukku ihan vain sen vuoksi, että tavaraa on paljon mukana. Yritän kuitenkin aina sopivaan tilaisuuteen mennessäni napata mukaan myös jonkin pikkulaukun ihan vain siitä syystä, että ne ovat mielestäni myös juhlavampia. Baarissa tulee käytyä nykyään ehkä kerran vuodessa, joten senkään vuoksi pikkulaukut eivät ole enää suurella kulutuksella. Baarissa minulla on nimittäin aina pikkulaukku mukana.

Mokkanahkaiset Esmara by Heidi Klum - sekä Selected Femme -laukkuni ovat jo useamman kerran olleet menossa kiertoo vähäisen käytön vuoksi. Aina kuitenkin kaivan ne kirppiskassista pois ja totean niiden sopivan erittäin hyvin mokkanilkkureitteni pariksi. Tosin niitä nilkkureitakin käytän todella harvoin!


Harmaa Versace Collectionin pikkulaukku oli heräteostos muutama vuosi sitten. En yleensä löydä mitään alennusmyynneistä, mutta tämä laukku oli hyvässä alennuksessa ja hankin sen hetken mielijohteesta. Laukku on kaunis ja yritän muistaa käyttää sitä aina kuin mahdollista.

Kreetalta ostettu pikkulaukku on ihana, vaikka se kohtasikin Rooman reissullani laukkukatastrofin. Onneksi suutari sai varsin hyvin korjattua jäljen, vaikka ei laukku tietenkään entisellään enää ole. Vaaleanpunaisen harmaalla rusetilla varustetun laukun puolestaan sain äidiltäni hääpäivänäni. Hän ei ollut ostanut sitä minulle hääpäivälahjaksi, mutta päätti antaa laukun silloin. Niinpä laukulla on aivan erityistä tunnearvoa minulle, vaikka sitäkään en ole vielä ehtinyt käyttää yhtä kertaa lukuunottamatta, joka oli hääpäivämme. Jospa tämä kesä olisi poikkeus - laukku nimittäin on ihanan herkkä ja kesäinen! Laukussa ei lue merkkiä, mutta ehkäpä joku teistä tietää sen?


Furlan pikkulaukkuja minulla on kahdessa eri värissä. Nämä ovat ehdottomasti eniten käyttämäni pikkulaukut, sillä ne sopivat moneen eri asuun. Pinkin sain serkultani joululahjaksi ja mustan ostin viime kesänä, kun kävin hänen luonaan Tukholmassa. Musta pikkulaukku oli myös valmistujaislahja itseltäni itselleni, joten molempiin liittyy vahva tunnemuisto. Mustaa käytän hieman virallisemmissa tilaisuuksissa, pinkin valitsen puolestaan usein väriläiskäksi muuten varsin tummiin asuihini. Jos muuten käytän vähän pikkulaukkujani, näiden kohdalla käyttöä on kertynyt reilusti!


Furlan pinkin Metropolis-laukun ostin loppuvuodesta 2015. Tein silloinkin kuusipäiväistä työviikkoa ja olin aika poikki koko vuoden. Talous oli varsin tiukalla, mutta tähän laukkuun päätin satsata ja palkita itseni urakasta. Nyt ehkä valitsisin jonkin toisen värin tuon toisen Furlan pinkin pikkulaukun vuoksi ja myös siksi, että jokin toinen väri olisi ehkä monikäyttöisempi.


Longchampin ruskea pikkulaukku on oikeasti meikkipussi, jonka ostin jo useita vuosia sitten.
Musta Mulberryn meikkipussi oli minulla aikaisemmin meikkipussina ennen kuin aloin käyttää Louis Vuittonin meikkipussia. Tämä Mulberryn meikkipussi on aavistuksen liian pieni pikkulaukuksi, mutta käytin sitä sellaisena ennen kuin hankin Furlan mustan pikkulaukun. Tässä allaolevassa kuvassa olevan Furlan pikkulaukun väri vääristyy harmikseni tässä kuvassa, sillä se ei ole tuollainen vaaleanpunainen, vaan taittaa aavistuksen enemmän pinkkiin. Sen sain äidiltäni syntymäpäivälahjaksi viime kesänä.


Designers Remixin beige pikkulaukku on aivan ensimmäinen pikkulaukkuni. Sain sen jo varmaankin kymmenen vuotta sitten serkultani syntymäpäivälahjaksi. Laukku on usein käytössä, esimerkiksi valmistujaisissani viime kesänä.
Louis Vuittonin meikkipussia puolestaan käytän päivittäin. Sain sen vuonna 2014, minkä jälkeen en ole käyttänyt ollenkaan muita meikkipusseja.


Tämän punaisen pikkulaukun ostin Kreetalta ja olen käyttänyt sitä paljon. Ihastuin laukkuun välittömästi ja minun oli aivan pakko saada se. Kirkkaanpunainen väri on itselleni sillä tavalla vieras, etten juurikaan käytä sitä pukeutumisessa. Laukku kuitenkin piristää montaa tummempaa asua ja sopii myös mustavalkoisen pariksi. Joskus heräteostokset osuvat nappiin!


Coccinellen savenvärisen laukun sain syntymäpäivälahjaksi Lissabonin reissultamme. Se on mukavan kokoinen, sillä laukkuun mahtuu puhelimen ja meikkipussin lisäksi myös lompakko. Viime aikoina laukun käyttö on unohtunut, mutta tätä postausta varten laukkuja tutkiessani muistin jälkeen sen olemassaolon.

DKNY:n iltalaukun ostin nimenomaan iltalaukuksi iltapukuni pariksi. Saa nähdä, tuleeko iltapuvulle enää käyttöä, vaikka vuosijuhliin olisikin vielä mahdollista osallistua ainakin yhden kerran. Laukkua toki voisi käyttää muutenkin.


Beige olkalaukku on myös Kreetan ostoksia vuodelta 2015. Siltä reissulta hankin yhteensä kolme laukkua, joista  yhden tosin olen laittanut jo kiertoon. Tämä beige laukku on todellinen kesälaukku, joka kulkee mukanani myös kaikilla kesän reissuilla. Siihen mahtuu todella paljon tavaraa, ja laukku sopii mielestäni moneen eri asuun.

Pinkki olkalaukku puolestaan on ensimmäiseltä New Yorkin reissultani vuodelta 2008. Sekin on minulla kesälaukkuna ja oli mukanani myös häämatkallamme viime kesänä. Oikeastaan nämä molemmat laukut olivat, sillä aika usein juuri nämä valikoituvat reissulaukuikseni.


Longchampin kukkalaukun sain äidiltäni, joka oli ostanut sen alunperin itselleen kesälaukuksi. En välttämättä olisi itse ostanut tällaista laukkua, sillä sen kukkakuosi rajoittaa mielestäni käyttöä melko paljon. Koen, että asun pitää muuten olla varsin simppeli, jotta siihen voi yhdistää tällaisen kuosin. Koska sain laukun kuitenkin lahjoituksena, on se mielestäni oikein mukava lisä kesägarderobiin. Pitääkin muistaa heti kaivaa se näytille, jotta muistan käyttää laukkua näin kesällä!


Tätä postausta kirjoittaessani huomaan, että olen perinyt aika monet laukkuni äidiltäni. Niin myös tämän strutsinnahkaisen Longchampin laukun. Tämäkin on New Yorkin reissulta vuodelta 2008, sillä äitini osti sen Helsinki-Vantaalta jo menomatkalla. Myyjän mukaan laukkuja olisi valmistettu vain pieni erä tuolloin, joten tällaista ei pitäisi olla ihan jokaisella. Mene ja tiedä, mutta laukku on minulla yhä käytössä - erityisesti talvella ja syksyllä.


Mustan Furlan laukun ostin keväällä 2016 juuri ennen yliopiston soveltuvuuskokeeseen marssimista. Kävin Stockalla ostamassa kynsilakkaa, sillä huomasin matkalla kynsilakkani rullautuneen. Kuivatusprosessi jäi nimittäin kesken ennen lähtöä. Niinpä päätin nopeasti hakea itselleni glitterlakan, jolla saisin korjattua lakkaukseni. Samalla käynnillä bongasin tämän mustan Furlan laukun alennuksesta. Myyjän mukaan laukku oli jäänyt Hulluilta Päiviltä hyllyyn, minkä vuoksi sen hinta oli edullinen. Koska minulla oli tarve mustalle laukulle, nappasin sen mukaani. Samalta keväältä on myös konjakinvärinen Ralph Laurenin laukku, jonka hankin Michael Korsin vastaavan tilalle. Molempia käytän paljon arjessa, joskin mustan Furlan laukun on hieman syjäyttänyt Kiomin musta laukkuni.


Allaolevann Ralph Laurenin laukun olen myös saanut äiidiltäni ja käytän sitä usein kesäisin. Kiomin musta nahkalaukku puolestaan on arkilaukkuni ja kulkee usein mukanani sekä töissä että yliopistolla. Laukkuun mahtuu todella paljon tavaraa lompakosta termariin.


Minulla on muuten paljon Longhampin laukkuja, enemmän kuin uskoinkaan! Mustan viikonloppukassin hankin kesällä 2016 Pariisin reissuani varten ja olen käyttänyt sitä myös viikonloppureissuillani Tukholmaan ja mökille. Seuraavaksi sillä on käyttöä ystäväni polttareissa, joissa olen kaasona. Pienempää mustaa laukkua puolestaan käytän myös treenikassina tanssitunnille mennessäni, sillä se on todella tilava.


Louis Vuittonin laukkuja minulla on muutamia enkä koe tarvitsevani niitä enempää.  Neverfulleja minulla on kahdella eri kuosilla ja lisäksi pari muuta mallia, joiden nimiä en tiedä. Ne olen perinyt äidiltäni. Tämä Damier Ebene -kuosinen Neverfullini on 30-vuotislahjani, joten myös siihen liittyy tunnemuisto niin kuin aika moneen muuhunkin laukkuuni!


Aika monta laukkua tosiaan omistan, vaikka olen tosiaan laittanut vanhoja laukkuja myös kiertoon. Rehellisesti sanottuna en näitä kaikkia tarvitsisi, sillä etenkin pikkulaukkuja on melkoinen määrä suhteessa käyttökertoihin. Nämä ovat kuitenkin selvinneet useammasta karsintakierroksesta, mutta joka kerralla jokin laukku myös lähtee tiukan karsinnan tuloksena. Muun muassa vanhat aikakauslehden kantta esittelevät laukut lähtivät kampaajalleni. Hän ihaili niitä jo vuonna 2007, jolloin ostin laukut Visbystä, ja sanoi ottavansa ne koska tahansa itselleni, jos kyllästyn laukkuihin. Viime syksynä totesin, etten käytä laukkuja enkä tarvitse niitä, joten kysyin kampaajaltani, haluaisiko hän laukkuni itselleen. Niinpä ne löysivät uuden kodin kampaajani luota!

Muokkausta: Eräs lukija ystävällisesti kertoi, että äidiltä saamani laukku on Cobblerinalta!

torstai 16. toukokuuta 2019

Luottoväri ja luottovaatteet

Tämä asu on aivan huhtikuun alusta, kun olin menossa katsomaan erästä esitystä. Päivä oli ihanan aurinkoinen ja harkitsin hetken värikkäämpää asua ihan vain kevään kunniaksi. Lopulta päädyin kuitenkin Espritin siniseen mekkoon. Ostin mekon alunperin työmekoksi, sillä siinä on pitkä helma. En kuitenkaan ole käyttänyt mekkoa töissä, sillä mielestäni se ei sovi minulle ilman korkokenkiä juuri tuon helman pituuden vuoksi - niin hassulta kuin se kuulostaakin! Minun työni on sellainen, ettei korkokenkiä oikein voi käyttää, joten mekko on jäänyt vapaa-ajan mekoksi. Mekossa on lyhyet hihat, joten se sopii käytettäväksi myös näin keväällä. Kangas tosin on sen verran paksua, että lämpimille kesäkeleille valitsisin tämän mekon sijaan jonkin toisen. Tätä mekkoa ei ole mielestäni aiemmin näkynyt täällä blogissa, vaikkakin muita sinisiä mekkoja olen ehtinyt esitellä. Tummansininen kun on todellinen luottovärini kesät talvet!

Höglin mustat avokkaat sekä Zaran musta yläosa on jo monta kertaa nähty blogissa; kuuluvat luottovaatteisiin samoin kuin sininen luottoväreihini. Myös Furlan pikkulaukku on ollut jo monessa mukana, vaikka ostin sen alle vuosi sitten. Ajattelin aluksi yhdistäväni tähän asuun pinkin Furlan pikkulaukun, mutta päädyin sitten kuitenkin mustaan. Väripilkuksi minulle nimittäin riitti vaaleanpunainen villakangastakki, josta tosin ei ole kuvaa.


Tämä ilta on muuten hujahtanut ihan yhtäkkiä. Olin tänään koulutuksessa, minkä jälkeen pyörähdin Redissä ostamassa itselleni lisää kestovanulappuja sekä teetä. Olen tänä keväänä pyrkinyt siirtymään kokonaan kestovanulappujen käyttöön, mutta samalla todennut, että tarvitsen niitä lisää. Vanulaput nimittäin pitää pestä 60 asteessa, ja tuossa lämpötilassa pestäviä vaatteita ei kerry riittävästi ennen kuin puhtaat laput ovat minulla loppuneet. Etenkin jos unohtaa pyyhkeitä ja lakanoita pestessään nakata likaiset vanulaput omassa pussissaan koneeseen. Myyjä suositteli alunperin ostamaan kaksi settiä lappuja ja nyt hain vielä kolmannen setin. Jospa nyt ei enää tarvitsisi turvautua kertakäyttöisiin vanulappuihin unohduksen sattuessa!

En ensimmäisellä käyntikerrallani lokakuun lopussa pitänyt ollenkaan Redistä. Sen jälkeen olen kuitenkin pari kertaa pistäytynyt siellä ja todennut sieltä löytyvän aika mielenkiintoisia liikeitä sekä ruokapaikkoja. Sitä paitsi Redissä todella saa olla rauhassa ja liikkeissä saa aina apua sitä tarvitessaan! Pienen seikkailun jälkeen yleensä löydän etsimäni paikan, vaikka kieltämättä Redin logiikka ei ihan vielä olekaan avautunut minulle. Uudet opasteet ovat kuitenkin vähentäneet harhailua.

Nyt siirryn sohvan ääreen katsomaan vihdoin ja viimein tämän viikon Game of Thrones -jakson! Alkaa olla jo varsin vaikeaa yrittää välttyä spoilauksilta!

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Kevään asu ja niitä näitä

Aikaa on taas kulunut siitä, kun olen viimeksi päässyt päivittämään blogia. Alkukevät vierähti pitkälti töitä ja kouluhommia tehden; joskin välillä toki ehdin viettää myös vapaa-aikaa. Väliin mahtui myös pääsiäinen ihanan Lenita-villakoiran seuralaisena sekä vappu hieman isomman koirakaverin sekä ystävien kanssa. Lisäksi olin kipeänä, ja flunssaa parannellessa kului myös ensimmäinen hääpäivämme. Olen myös blogitaukoni aikana ahminut lähes kaikki Jussi Adler-Olsenin dekkarit ja tuskaillut hajonnutta astianpesukonettamme. Lisäksi olen ihastunut Antti Holman Auta Antti -podcastiin. Kesäloman ajankohtakin on jo varmistunut ja kolkuttelee jo oven takana!

Nämä asukuvat ovat ajalta, kun ulkona oli vielä lunta. Ihana kevätaurinko oli kuitenkin jo alkanut paistaa, joten mieli oli jo keväinen lumesta huolimatta. Ja aika nopeasti lumikin lopulta suli, vaikka sitä olikin melkoiset määrät etenkin meidän takapihallamme. Nyt muuten ulkona vallitsee ihana alkukevään vehreys!


Twintipin hame tuntuu hieman lyhyeltä töihin puettavaksi, mutta vapaa-ajalla käytän sitä enemmän kuin mielelläni. Tämän hameen olen ostanut keväällä 2013 samalla, kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni. Muistan, miten puin sen päälleni ja lähdin silloisen ystäväni luokse bileisiin! Hameen kaverina on Espritin musta pusero, jonka ostin aloitettuani opinnot yliopistossa syksyllä 2016. Olin tuolloin menossa töihin illaksi, mutta minulla oli hetki aikaa ja pistäydyin Espritissä. Ostin sieltä itselleni aurinkolasit ja tämän puseron, jotka molemmat ovat yhä käytössä.

H&M:n huivin ostoajankohdasta minulla ei ole ihan yhtä kirkkaita muistoja kuin puserosta ja hameesta. Sitä olen kuitenkin käyttänyt todella paljon samoin kuin S. Oliverin mustia nilkkureita. Nilkkurit sopivat niin mekon, hameen kuin housujen kanssa arkeeni, joka sisältää paljon kävelyä. Välillä myös juoksua, kun säntään suoraan töistä yliopistolle. :D

Kiomin musta nahkalaukku on ihan huippu arjessa, jossa laukkuun pitää mahtua muistiinpanovälineiden ynnä muiden tavaroiden lisäksi myös termospullo, johon olen aamulla tehnyt välipalasmoothien valmiiksi. Laukku on todella hyvin kestänyt kulutusta ja on ehdottomasti käyttökerroissa mitattuna maksanut itsensä takaisin jo monta kertaa.


Kevään hommista minulla on vielä yksi pariessee palautettavana, kaikki muut esseet olen onneksi saanut jo tehtyä. Tätä pariesseetä teen toukokuun ja sen jälkeen pitäisikin sitten toden teolla aloittaa gradun tekeminen! Huh, aika ei ainakaan käy pitkäksi kesällä! Aluksi ajattelin huvikseni tekeväni muutaman johtajuuteen liittyvän kurssin kesäopintoina, mutta päätin hylätä tämän suunnitelmani ja keskittyä graduun. Se ei ole nimittäin edistynyt ollenkaan tänä keväänä.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Tallinnan tuliainen

Olin heinäkuussa ystävieni kanssa tyttöjen reissulla Tallinnassa. Olen käynyt Tallinnassa muutamia kertoja ja yrittänyt aina kovasti innostua siitä. En ollut kuitenkaan koskaan aikaisemmin  ymmärtänyt Tallinnan viehätystä. Viime kesänä mieleni kuitenkin muuttui täysin, sillä reissumme oli todella onnistunut! Aikaisemmin ongelmana on ollut viehättävien ruokapaikkojen löytäminen, mutta se korjaantui tällä reissulla. Ostoksia olen aiemminkin tehnyt Tallinnassa, mutta tällä kertaa minua suosi myös aleonni. Löysin hyvillä alennushinnoilla itselleni uudet lenkkarit sekä tämän vaaleanpunaisen tekonahkahameen. Tämä oli todellinen saavutus ihmiselle, joka ostaa alennusmyynneistä yleensä aina normaalihintaisia tuotteita. :D

Olen pitkään vierastanut tekonahkaa materiaalina, sillä totesin jo yli kymmenen vuotta sitten, etteivät tekonahkaiset laukut kestä käytössäni ja etteivät tekonahkaiset kengät koskaan mukaudu jalkoihini ja kaiken lisäksi hiertävät sekä hiostavat todella paljon. Tämä tekonahkainen Reserved-merkin hame kuitenkin veti minua puoleensa, joten päätin hankkia sen. Hame on aavistuksen hankalan mittainen työhameekseni, mutta vapaa-ajalla olen käyttänyt sitä todella paljon, eikä hame myöskään ole mennyt huonoon kuntoon. Ei hassumpi hankinta siis!


Yläosana minulla on Espritin pusero, jonka ostin syksyllä 2016. Se on täydellisen mallinen ja mukava päällä, mutta on ahkerassa käytössä jo jonkin verran nyppyyntynyt. Pusero on nimittäin todellinen luottovaate, jota käytän erittäin paljon. Täytyy kokeilla nypynpoistajaa siihen!

Furlan laukun ostin Stockalta keväällä 2016, kun olin menossa yliopiston soveltuvuuskokeeseen, joten siihen liittyy tärkeitä muistoja. Se on jäänyt hieman vähemmälle käytölle sen jälkeen, kun hankin itselleni tilavamman Kiomin (näkyy esimerkiksi täällä) mustan laukun. Furlaa kuitenkin käytän yhä silloin, kun en tarvitse kovin paljon tavaraa mukaani. Nämä kuvat ovat eräältä vapaapäivältä jolloin kävimme mieheni kanssa ostoksilla ja ulkona syömässä. Kyseisellä ostosreissulla ostettiin muuten pääasiassa miehelleni vaatteita, sillä hänellä oli akuutteja tarpeita. Mieheni hankkii todella harvoin vaatteita, joten ostosreissuilla hankintoja tehdään yleensä aika paljon kerralla.


Kengät ovat S. Oliverin, tilasin ne muistaakseni reilu vuosi sitten Zalandolta. Kengissä ei ole vuorta, joten minulla on tapana laittaa mustat lämpösukat sukkahousujen päälle silloin, kun käytän näitä kenkiä. Kengät ovat minulla usein arkisin käytössä, sillä liikun paljon julkisilla niin työmatkoilla kuin yliopistolle mennessäni. Kävelyä kertyykin helposti yli 10 000 askeleen verran päivittäin.

Hiukset olin muuten sitaissut varsin onnistuneelle nutturalle. Sitä ei kuitenkaan tullut ikuistettua ennen kuin se alkoi olla jo aikamoisen räjähtänyt, joten ne kuvat jätin tästä julkaisusta pois. Nutturat ovat hankalia pipojen kanssa, joita minä käytän päivittäin talvella ja pitkälti keväälläkin. Tänä päivänä olimme kuitenkin liikkeellä autolla, joten pystyin jättämään pipon pois ja nauttimaan nutturakampauksesta!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Teatteri-illan asu

Koko viikko on vierähtänyt sairastaessa, sillä olen ollut oikein kunnon flunssassa. Se teki taas perinteisesti tuloaan monta viikkoa ennen kuin iski kunnolla. Tänään alkaa kuitenkin olla yskää lukuunottamatta jo normaali olo, eli huomenna palaan taas töihin. Tekee ihan hyvää päästä välillä tekemään töitä, sillä jossain vaiheessa sarjojen katselu ja kouluhommien naputtelu alkavat kyllä puuduttaa oikein kunnolla. Olen muun muassa tänä viikonloppuna litteroinut erästä haastattelua graduuni, mihin on uponnut useamman tunnin edestä aikaa. Sitä  paitsi kroppa menee ihan solmuun pelkästä oleilusta ihminen o;n todellakin luotu liikkumaan!

Ennen uuteen viikkoon hyppäämistä ajattelin kuitenkin esitellä teatteri-illan asun, jossa olin katsomassa Helsingin kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaalia. Pidin todella paljon pääosan esittäjästä, mutta ensimmäinen puoliaika jätti minut varsin kylmäksi. Ihmettelin, miksi musikaalia on hehkutettu niin paljon, sillä minusta se oli korkeintaan "ihan kiva" -osastoa. Toinen puoliaika oli  kuitenkin huomattavasti parempi, ja musikaalin loputtua pystyin jo itsekin sanomaan pitäneeni siitä. Kannattaa siis mennä katsomaan, mikäli lippuja on vielä saatavilla!


Kinky Boots -musikaaliin piti tietenkin sonnustautua saappaisiin, vaikka teatterilla minulla olikin vaihtokorkkarit mukana. Niin mukavat kuin nämä Unisan saappaat ovatkin, on välillä mukavampi olla korkkareissa. Uhana Designin mekon sain muten pari vuotta sitten joululahjaksi äidiltäni. Se on S-kokoinen ja pienempi koko saattaisi istua minulle paremmin. Tällainen väljä mekko on kuitenkin oikein mukava päällä ja onhan siinä kasvuvaraakin! Olen esitellyt sen aikaisemmin kummilapseni nimiäisten asua esitellessäni. Nuo tuossa postauksessa näkyvät Höglin korkkarit olivat muuten mukanani teatterilla.


Näin talvella olen usein viluissani, mistä olen maininnut aikaisemminkin. Blogeissa usein ihastelen ohuempia paitoja, jotka näyttävät ihanilta bloggaajien päällä. Minulla on kuitenkin niin kylmä, että usein sonnustaudun neuleeseen tai sitten heitän viitan mekon päälle. Tähän teatteri-iltaan valitsin hieman juhlavamman Soyaconceptin viitan, jonka hankin viime kesänä lentokentältä häämatkalle lähtiessäni.

Furlan pinkin clutchin sain puolestaan pari vuotta sitten joululahjaksi serkultani. Vieraillessani hänen luonaan viime kesänä Tukholmassa ostin samanlaisen clutchin myös mustana - senkin muuten lentokentältä. Minulta nimittäin puuttui tällainen juuri sopivan kokoinen ja siisti musta clutch. Täytyy sanoa, että sillä on ollut paljon käyttöä, eli ostos oli tarpeellinen!

Olen muuten kuvaillut laukkujani, sillä vuodelta 2015 peräisin oleva Laukkukokoelmani-postaus on edelleen yksi luetuimmista blogini postauksista. Nykyään kokoelmani näyttää varsin erilaiselta, vaikka muutamia suosikkilaukkuja tuosta vanhastakin postauksesta on edelleen jäljellä. Palataan siis tähän asiaan pian! :)

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Varaslähtö kevääseen

 Kaupallinen yhteistyö / Miss Windy Shop

Huomenta! Sunnuntaiaamu alkoi ihanasti varovaisella auringonpaisteella. Totesin juuri eilen töiden jälkeen miehelleni, että viikon päästä on jo kevät, sillä silloin ollaan maaliskuussa. Tosin samaan syssyyn puhuimme, että aivan varmasti luvassa on vielä lumisadetta ja pakkasta. Juuri kun mielessään ajattelee, että kevät on koittanut, tuleekin takatalvi. En koskaan unohta vappuaattoa 2017, kun taivaalta satoi valtavasti lunta!

Viime keväänä tein ahkerasti kevätseurantaa, kun toivoin toukokuun alun häihimme puihin lehtiä. Niinpä karvaasti petyin pakkaseen ja lumituiskuihin - jälleen kerran. Onneksi hääpäivänämme osassa puista oli jo silmuja ja hääpaikkamme nurmikko vihersi. Sitä paitsi hääpäivästämmehän alkoi usean viikon helleputki, joten kyllä kevät viime vuonnakin koitti! Jännittävää nähdä, millainen tämänvuotisesta keväästä muodostuu.

Pari viikkoa sitten esittelin teille, miten Jasmine Forest Friends -hame toimii sekä tyllin kanssa että ilman. Molempi parempi minun mielestäni, sillä arkisempiin tilanteisiin laitan hameen ilman tylliä ja juhlavampiiin tyllin kanssa. Sama tylli tuo hieman erilaisen ilmeen myös jo vanhaan New Lookin hameeseeni, jonka olette nähneet aiemmin esimerkiksi tässä kirjoituksessani. Silloinkin olin muuten kaivanut hameen kevän innoittamana käyttööni niin kuin tälläkin kertaa. Tosin ihan vielä ei tosiaan keväässä olla, mutta pieni varaslähtö on aina paikallaan!


Tilasin tämän New Lookin hameen Zalandosta vuonna 2015. En aikaisemmin juuri välittänyt kukkakuosista, mutta tässä jokin sytytti ja hame oli pakko saada. Se oli minulle liian suuri, mutta pienennytin sen ompelijalla. Siitä lähtien hame on ollut yksi suosikeistanii, jota käytän paljon keväisin. Viimeksi käytin hametta ilman tylliä, kun kävimme anoppini luona syömässä blinejä. En aiemmin juuri välittänyt blineistä, mutta tällä kertaa anoppi oli löytänyt todella herkullisen blinireseptin! Lisäksi eri täytevaihtoehtoja oli niin runsaasti, että kaikille löytyi sopivaa syötävää - myös vegaaneille.

Koska itselleni on tärkeää myös se, että ostamani vaatteet ovat mahdollisimman monikäyttöisiä, halusin vinkata teille, miten samasta asusta saa hieman juhlavamman tyllihameen kanssa. Tylli tuo mielestäni hameen kauniin kukkakuosi vielä kauniimmin esille. Vaihtamalla nilkkurit korkkareihin saa myös sillä tavalla ilmeestä hieman juhlavamman. Minä olen aika huono käyttämään näyttäviä koruja, joten pidin myös ne maltillisina. Kuitenkin esimerkiksi roikkuvat korvakorut ja isompi rannerengas toisivat myös lisää juhlavuutta kokonaisuuteen.


Minulla on mekkoni alla lyhyt musta tyllihame, mutta koko Miss Windy Shopin valikoiman löytää täältä. Miss Windy Shopin blogista löytyy muuten tyllihameen hoito-ohje kiinnostuneille. Minulla ei ole tyllihameelle säilytyspussia, mutta säilytän tylliäni väljästi vaatekaappini ylähyllyllä, jossa ei ole muuta tavaraa. Lisäksi Facebookista bongasin Miss Windy Shopin asiakkaan vinkin, että tyllihametta voi säilyttää myös kangaskassissa.

Nyt suuntaan salille, jotta ehdin illalla perehtyä regressioanalyysiin. Minulla on myös huomenna yksi tentti, johon pitäisi vielä hieman valmistautua. Aurinkoa päiväänne! :)

torstai 14. helmikuuta 2019

Hairahdus

Juuri kun pääsin kertomasta, miten paljon järkevämmin olen päättänyt hankkia vaatteita, joudun myöntämään, että astuin myös pienen harha-askeleen matkan varrella. Ihastuin nimittäin Jasmine Forest Friends -kellohameeseen niin paljon, että sorruin tilaamaan itselleni myös samalla kuosilla olevan Dolores Doll Forest Friends -mekon. Pakko myöntää, että tämä ostos ei ollut aivan välttämätön, koska omistin entuudestaan jo hameen samalla kuosilla. Nyt täytyy sitten käyttää molempia oikein urakalla, jotta ostokset eivät ole turhia!

Mekossa on todella pitkä helma, mietin jopa, onko se itselleni liian pitkä. Ompelutaitoni ovat aivan olemattomat, joten vaikka Miss Windy Shopin sivuilta löytyy selkeä ja yksityiskohtainen ohje helman lyhentämiseen, en itse selviytyisi kyseisestä  hommasta. Minulla ei kuitenkaan ole toista näin pitkää mekkoa, joten jätän helman lyhennyttämisen ompelijalla vielä harkinta-asteelle. Toisihan tällainen pidempi helma hieman vaihtelua muuhun pukeutumiseeni. Sitä paitsi mekkoon voisi hyvin yhdistää pitkän tyllihameen, jolloin helma nousisi hieman ylemmäksi. Lyhythelmainen tylli on tähän mekkoon yhdistettäväksi liian lyhyt ja Miss Windy Shop suositteleekin pitkän tyllin hankkimista mekon kaveriksi.


Vietimme mieheni kanssa huomista ystävänpäivää jo hieman etukäteen viime lauantaina, jolloin kävimme ulkona syömässä. Mikä täydellinen tilaisuus sonnustautua uuteen mekkooni! Mekossa on kaunis sweetheart-mallinen kaula-aukko ja lisäksi siinä on pienet hihat, joista pidän suuresti. Hihat eivät sitä paitsi purista ollenkaan! Halusin kuitenkin tällä kertaa yhdistää mekkoon mustan boleron, sillä palelen usein ravintoloissa.

Ennenaikainen ystävänpäivän juhlinta sopi muutenkin meille, sillä myös hankkimani pieni ystävänpäiväyllätys saapui liian pian. Tilasin nimittäin Fazerilta miehelleni suklaalevyn personoidulla tekstillä. Luulin lähetyksen saapuvan vasta ystävänpäiväviikolla, joten tilasin sen suoraan mieheni nimellä. Niinpä yllätys oli melkoinen, kun paketti saapuikin jo viime viikolla. Koska mieheni oli hakenut postit, hän tietenkin avasi sen. Ennenaikainen ystävänpäivälahja oli hänelle mieluisa, mutta minua kyllä harmitti. No, yllätys oli ainakin taattu! :D

Ystäviäni ajattelin tänään muistaa viesteillä. Täytyy myöntää, että heille on näin alkuvuodesta ollut työ- ja opintokiireiden vuoksi aivan liian vähän aikaa. Ehkäpä tilanne kuitenkin korjautuu pikkuhiljaa!



Ihanaa ystävänpäivää teille kaikille! :)

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Tylliä vai ei?

Kaupallinen yhteistyö / Miss Windy Shop

On ollut taas aikamoista hulinaa! Arkipäivät kuluvat pitkälti töissä, yliopistolla ja treenatessa, joten viikonloppuisin yritän ehtiä hetken myös huilata. Nyt tosin käyn sen verran työläitä kursseja, että myös viikonloppu on kulunut osittain kouluhommien parissa. Olen tänään yrittänyt tehdä esimerkiksi eksploratiivista faktorianalyysiä SPSS-ohjelmalla, mutta en oikein tiedä, olenko tullut siitä hullua hurskaammaksi.

Kouluhommien lisäksi olen kuitenkin pitkästä aikaa ehtinyt käyttää myös ihania hameita ja mekkoja sekä korkkareita. Joskin tänään tuolla loskassa liukastellessani mietin, olisiko sittenkin pitänyt laittaa nastakengät jalkaan. Halusin kuitenkin mennä tyyli edellä, joten valitsin korkkarit!

Tilasin joulun välipäivinä Miss Windy Shopilta tämän ihanan Jasmine Forest Friends -kellohameen, johon pukeuduin uudenvuoden aattona. Miss Windy Shop toimitti tilauksen aivan ennätysajassa, sillä se oli perillä parissa päivässä. Olen aina saanut toimitukset heiltä nopeasti, mutta ajattelin, että joulun välipäivinä saattaisi toimitus olla hieman hitaampi. Sain kuitenkin sonnustautua uuteen hameeseeni uuden vuoden kunniaksi!


Käytän usein varsin hillittyjä värejä ja kuoseja, mutta tähän hameeseen ihastuin kertaheitolla. Rohkeampi pukeutuja yhdistäisi sen varmasti muihin väreihin, mutta minä pysyttelin mustassa. Tosin mielestäni mustan yläosan ja mustien sukkahousujen sekä korkkareiden kanssa kuvio pääsee vielä enemmän oikeuksiinsa. Mietin tosin myös tätä Jessie Forest Friends -neuletakkia, joka olisi myös ihana yhdistää hameeseen!


Koska yritän nykyään tehdä vaatehankintani siten, että ne ovat mahdollisimman monikäyttöisiä, mietin sitä myös tätä hametta ostaessani. Halusin hameen, joka taipuu niin arkeen kuin juhlaankin ja jota käytän monta kertaa. Polvipituinen mitta oli itselleni kaiken lisäksi ehdoton, jotta pystyisin käyttämään hametta myös töissä. Totesin tämän hameen täyttävän kyseiset kriteerit, joten päätin hankkia sen.

Kellohelmaisissa hameissa on myös sellainen hyvä puoli, että niihin saa lisää näyttävyyttä pukemalla helman alle tyllihameen! Niinpä Miss Windy Shopin suotuisalla avustuksella kokeilin seuraaviin juhliin mustaa tyllihametta mekon alla. Silloin siitä tuli enemmän 50-lukuhenkinen ja lisäksi ihana ja kauniisti laskeutuva helma pääsi minusta vielä paremmin oikeuksiinsa!

Minulla on helman alla Miss Windy Shopin musta tyllihame, sillä ajattelin sen olevan värinä kaikista monikäyttöisin yhdistettäväksi myös muihin hameisiin. Tämän hameen kaveriksi sopisi hyvin myös ivory tai valkoinen tylli! Minusta punainenkin tylli voisi olla aika veikeä. Kaikki tyllit löytää täältä


Koska olin tässä tilanteessa suuntaamassa illalliselle mieheni kanssa, valitsin yläosaksi simppelin, mustan Anna Fieldin puseron. Näin talvella käytän mielelläni hieman pidempiä hihoja, mutta mekon pariksi sopisi minusta hyvin niin kaunis ja istuva t-paita kuin esimerkiksi Dolores Black Top. Töihin yhdistäisin hameeseen mustan kashmirneuleen; voisinkin kokeilla sellaista yhdistelmää heti huomenna!

Miss Windy Shopilta muuten vinkattiin, että nyt heiltä löytyy isompi valikoima myös XS-kokoisille! Kokovalikoimaa löytyykin kaiken kokoisille mekkojen ja hameiden ystäville, ja lisäksi vielä paljon muuta laukuista toppeihin! Minä ihastuin saamaani lyhyeeseen mustaan tyllihameeseen niin paljon, että ajattelin jatkossa esitellä teille, miten yhdistän sen muihin hameisiini. Yritän myös tutkia mekkovarastoani nähdäkseni, löytyisikö sieltäkin jokin sopiva leveähelmainen mekko tyllihameen pariksi!
Mutta otsikon kysymykseen palatakseni: Jasmine Forest Friends -hame - tyllillä vai ei? :)

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Häämatkamme: Fidži

Niin kuin aiemmin kerroin, suuntasimme aluksi häämatkallamme Los Angelesiin. Sieltä matkamme jatkui muutaman päivän jälkeen Fidžille. Meillä oli yölento Los Angelesista Fidžille, joka oli yli tunnin verran myöhässä. En ehtinyt ollenkaan sopeutua aikaeroon Losissa, joten olin aivan poikki, kun vihdoin pääsimme lentokoneeseen. Niinpä nukahdin heti ja heräsin vasta ruokailun aikaan.
Meitä molempia mieheni kanssa hieman kauhistutti, miten selviämme pitkistä lennoista. Lennot kuitenkin sujuivat ihmeen joutuisasti; itse olin puolinukuksissa oikeastaan kaikilla lennoillamme. :D

Saavuimme Fidžille aikaisin aamulla. Olimme alunperin harkinneet lentämistä pois Nadista, mutta loppujen lopuksi päädyimme kuitenkin jäämään sinne. Lennot nimittäin olivat hurjan kalliita ja löysimme Nadista varsin budjettiystävällisen ja viehättävän hotellin itsellemme Coral coastilta.

Fidžillä on zika-virusta liikkeellä, joten siellä suositellaan suojautumista hyttysiltä sekä vaattein että suojasuihkein. Myös taksikuskimme muistutti asiasta kuljettaessaan meitä lentokentältä resorttiimme. Niinpä pysähdyimme eräässä kylässä ostamaan suojasuihketta, jota emme kuitenkaan loppujen lopuksi käyttäneet koko reissulla yhtä kertaa lukuunottamatta. En nimittäin ihan luottanut tuotteen turvallisuuteen, sillä se vaikutti todella tujulta myrkyltä. Sitä paitsi resortissamme tuuli joka päivä niin voimakkaasti, ettei hyttysiä ollut.

Näkymä bungalowimme ovelta

Niin, se tuuli. Findžillä on ennusteiden mukaan aina aurinkoista ja lämpöä vähintään 30 astetta, vaikka siellä onkin meidän kesäaikanamme talvi. Myös tuulen pitäisi mukaan olla vähäistä. No, lämmintä kyllä oli meidänkin reissumme aikaan, mutta tuuli oli todella voimakas. Hotellillamme oli oma ranta, jossa tuuli välillä niin kovasti, että palmunlehdet sinkoilivat sinne tänne. Lisäksi ensimmäistä päiväämme lukuunottamamme sää oli varsin pilvinen - yhtenä päivänä myös satoi lähes koko ajan, suorastaan myrskysi. Ei siis ihan sellainen rantaloma kuin ajattelimme. Kehitimme suorastaan vitsin auringonotostamme. Heti kun saimme asetuttua mukavasti asemiimme, aurinko meni vähintään pilveen tai sitten alkoi oikeasti sataa. Ja kun vihdoin luovutimme, tuli aurinko tietenkin heti näkyviin. Eräänä iltana myrskysi niin kovasti, että hotellistamme katkesivat sähköt ja meidät kärrättiin toiseen resorttiin illalliselle.

Ensimmäisenä päivänämme menimme hetkeksi rannalle makaamaan ja rentoutumaan aurinkoon. Silloin nimittäin oli hieno keli eikä tuulikaan puhaltanut liian rajusti. Mieheni kävi myös snorklailemassa. Olimme kuitenkin niin väsyneitä, että lähdimme jo kolmen aikaan iltapäivällä nukkumaan tarkoituksenamme herätä iltaseitsemän aikaan illalliselle. Kun kello sitten soi illalla, totesimme kumpikin olevamme niin uuvuksissa, että päätimme suosiolla jäädä nukkumaan. Niin villi oli ensimmäinen iltamme Fidžillä!

Koska menimme nukkumaan niin aikaisin, heräsimme tietenkin keskellä yötä. Mies kävi silloin ulkona ja kutsui minut hetken kuluttua mukaansa. Näimme aivan uskomattoman upean tähtitaivaan, jopa häivähdyksen Linnunrataa! Se oli yksi mieleenpainuvimmista hetkistämme häämatkallamme!

Muutamaa tuntia myöhemmin menimme myös katsomaan rannalle auringonnousua, mikä oli upea tapa juhlistaa mieheni syntymäpäivää. Siitä jatkoimmekin aamiaiselle, jossa nautimme kuohuvaa synttäreiden kunniaksi! Naureskelimme muuten koko reissun ajan, miten olimme ensimmäisten joukossa aina aamupalalla. Emme nimittäin missään vaiheessa täysin tottuneet aikaeroon, vaan väsähdimme aina aikaisin illalla ja vastaavasti heräsimme jo kukonlaulun aikaan.

Auringonnousu Coral coastilla

Koska kelit olivat hyvin vaihtelevia, kävimme välillä vaeltamassa lähialueen kukkuloilla, joilta ihailimme upeita maisemia. Lisäksi pistäydyimme eräänä päivänä läheisessä eläinpuistossa, jossa halukkaat saivat muun muassa pitää iguanaa sylissä ja lasketella vaijeriradalla. Lisäksi varasimme itsellemme päiväretken yksityiselle saarelle, jossa onneksi paistoi aurinko. Olimme varanneet resorttimme kauas kaikesta hälystä, sillä alkuperäinen ajatuksemme oli tosiaan pääasiassa rentoutua resortissamme ja nauttia lämmöstä sekä auringonpaisteesta. Koska se ei kuitenkaan täysin onnistunut, piti keksiä myös muuta tekemistä.

Viimeinen päivä Fidžillä

Fidžillä sain myös tietää päässeeni maisteriopintoihin. Eräänä iltana päätin illallisen jälkeen tarkistaa sähköpostini. En odottanut tuloksien tulevan ennen kuin heinäkuun alussa, mutta iloiseksi yllätyksekseni löysin sähköpostistani hakijoiden pistemäärät. Niiden perusteella laskeskelin pääseväni sisään. Koska heräsin yöuniltani jälleen aamuyöstä, sain ilokseni todeta vahvistusviestin saapuneen. Niinpä kädet täristen otin opiskelupaikan vastaan toisella puolella maapalloa - aika ikimuistoista sekin!

Vaikka häämatkamme ei tosiaan ollut ihan sellainen kuin ajattelimme, jäi käteen kuitenkin monta muistoa. En kuitenkaan usko enää suuntaavani Fidžille asti; mielenkiintoisia kohteita kun löytyy lähempääkin. Sitä paitsi häämatkamme aikana lähes kaikki lennot olivat tunnista puoleentoista tuntiin myöhässä, ainoastaan Helsinki - Tukholma-välin lento oli ajallaan!

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Asu Los Angelesista

Kovin montaa asukuvaa ei Los Angelesista tai ylipäätään  häämatkalta kertynyt, sillä olin liikkeellä varsin kevyin kantamuksin. Tämä yksi asukuva tuli kuitenkin napattua Los Angelesista! Valitettavasti se on otettu todella pilvisenä iltana, vaikka saimme kyllä nauttia auringonpaisteestakin Losissa. :D

Olin samana päivänä käyttänyt Tamariksen ballerinojani, jotka otin itsepäisesti mukaan matkalle. Olin nimittäin sitä mieltä, että olin sisäänajanut niitä jo tarpeeksi ja että ballerinat olisivat jo muovautuneet jalkoihini. Tämä osoittautui vääräksi päätelmäksi, sillä sain ballerinoista järkyttävän rakon kantapäihini. Tuossa toisessa kuvassa näkyykin laastariviritykseni, jonka avulla  yritin lievittää hiertymään kohdistuvaa painetta.

Ostin juuri ennen häämatkaamme ohikulkumatkallani Ziosta kahdet kengät, joista toiset ovat nudet korkkarit, joita en välttämättä olisi edes tarvinnut. Sen sijaan nämä mustat Wondersin ballerinat olivat kuin unelmat jaloissani. Ne eivät hiertäneet kantapäitäni verille kertaakaan toisin kuin nuo surullisenkuuluisat Tamariksen ballerinat.


Tämä musta tähtikuvioinen Mangon mekko on ostettu muistaakseni vuonna 2005, se on siis todella vanha! Olen useana vuotena miettinyt mekon siirtämistä kierrätykseen, sillä sitä ei ole tullut oikein käytettyä. Käytin mekkoa kuitenkin keväällä 2012, kun valmistuin, ja viime kesänä innostuin siitä uudelleen. Mekon selän erilainen leikkaus ei valitettavasti näy näissä kuvissa, mutta kangas on pysynyt hyvässä kunnossa ja mekko on edelleen kuin uusi. Täydellinen löytö omasta vaatekaapista!


Päälläni oleva kietaisupaita on aivan ihana! Ostin sen vuonna 2012 Tukholman kesäreissulta ja minulla on sama paita myös valkoisena. Olen käyttänyt tätä mustaa kietaisupaitaa niin paljon, että se alkaa todellakin ollat parhaat päivänsä nähnyt. En kuitenkaan ole löytänyt sille korvaajaa, joten harkitsen jopa uuden teettämistä ompelijalla tämän mallin mukaan.

Laukku on ensimmäiseltä New Yorkin reissultani ostettu pinkki nahkalaukku, jonka nahka on ihanan pehmeää. Käytän laukkua usein kesäisin ja se on tainnut olla mukanani lähes kaikilla viime vuosien kesälomareissuilla!

Nyt jatkan sunnuntain viettoa tenttikirjan parissa. Toivottavasti teidän iltanne on hieman rennompi kuin minun iltani!

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Järkevämpää ostamista

Yritän jatkuvasti tehdä harkitumpia vaate- ja asusteostoksia, sillä, niin kuin varmasti me kaikki, olen tuskastuttavan tietoinen maapallomme tilasta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Vaatteiden ja asusteiden lisäksi yritän muutenkin ostoksia tehdessäni miettiä, ovatko ne aidosti tarpeen. Yritän esimerkiksi välttää ylimääräisiä meikki- ja kosmetiikkaostoja tuotteista, joita en välttämättä tarvitse, mutta jotka kiinnostavat minua. Aika hyvin olen tässä viimeisen parin vuoden aikana onnistunutkin! Tietenkin myös ruokakaupassa yritän ostaa sen verran ruokaa kuin mitä tulee syötyä, sillä ruokahävikin määrä kohoaa helposti taivaisiin. Tähän postaukseen olen kuitenkin tehnyt listaa omista ohjenuoristani nimenomaan vaatteiden ja kenkien ostamiseen.

1. LUOTTOVAATTEET

Kartoitan säännöllisin väliajoin vaatekaappiani ja teen mielessäni listaa sellaisista vaatteista, joita käytän usein ja joissa tunnen oloni mukavaksi. Mietin myös, mitkä vaatteet korostavat minun parhaitan puoliani ja pyrin kierrättämään epäsopivat eteenpäin. Samalla voin myös kartoittaa, tarvitsenko jotain  lisää.

Helmasyntini on säilyttää vaatteita, joita en ole pitkään aikaan käyttänyt, mutta joita kuitenkin ajattelen vielä joskus käyttäväni. Koska kuitenkin karsin vaatekaapistani säännöllisesti vaatteita, toivon jossain vaiheessa selättäväni tämän syntini kokonaan. Joka kerta pystyn hankkiutumaan muutamasta tällaisesta ehkä joskus -vaatteesta eroon. Viimeksi karsin ison pinon vaatteitani viime viikolla; vein hyväkuntoiset Recciin ja laitoin  huonokuntoiset sekajätteeseen. Aikaisemmin vein huonokuntoisia vaatteita H&M:lle, mutta sitten törmäsin jossain tietoon siitä, ettei se välttämättä olekaan järkevää. Kyseisessä artikkelissa suositeltiin huonokuntoisten vaatteiden laittamista sekajätteeseen, mutta mistäpä näistä tietää, mikä on järkevin vaihtoehto?

2. ÄLÄ OSTA MITÄÄN TARPEETONTA.
 
Olen ostanut paljon vaatteita Zalandosta ja huomasin usein luppohetkinäni selaavani heidän valikoimaansa, vaikka en oikeastaan tarvitsisikaan mitään. Niinpä olen tänä syksynä opetellut jättämään Zalandon selaamisen ainoastaan niihin hetkiin, kun todella tarvitsen jotain. Tällaisia tarpeita viime aikoina olleet lämmin parkatakki, toppahousut sekä musta perusmekko. Huiveja sen sijaan en ole hankkinut, mihin yhdessä vaiheessa sorruin jatkuvasti. Viime viikolla karsin roimalla kädellä myös huivejani, jotka mahtuvat nyt ensimmäistä kertaa vuosiin yhteen koriin.

3. HARKITSE. 

Jos ihastuu kaupassa johonkin vaatteeseen tai asusteeseen, kannattaa pysähtyä harkitsemaan, onko sille todella käyttöä.Mietin myös itse tarkkaan, onko vaate juuri sellainen kuin haluan sen olevan vai häiritseekö siinä jokin seikka tai yksityiskohta. Olen aika onnistuneesti osannut jättää sinne päin -tuotteet kauppaan viime aikoina. Yleensä nimittäin sellaiset vaatteet ja asusteet jäävät käyttämättä, jotka eivät sovi itselle täydellisesti. Lisäksi olen opetellut harkitsemaan ostojani ainakin muutaman tunnin ajan, jotta ehdin todella miettiä, ovatko ne tarpeellisia tai tarkoituksenmukaisia. Harkitseminen on tällaiselle nopeita päätöksiä tekevälle ihmiselle joskus haasteellista, mutta siitä on kieltämättä ollut hyötyä. Moni ostos on jäänyt kokonaan tekemättä ja tehdyt ostokset ovat yleensä osoittautuneet hyviksi.

Nyt harkinnassa on Balmuirin Estelle shopper, jolle koen olevan arjessani käyttöä. Esimerkiksi tänään raahaan mukanani niin työhön, opintoihin kuin treenaamiseen liittyviä tavaroita, jolloin isolle ja tilavalle laukulle on tilausta. Musta väri toimii minun arjessani kaikista parhaiten, sillä sen yhdistäminen vaatteisiin ja kenkiin on helppoa. Aion silti vielä harkita, onko laukku todella tarpeellinen.

4. OSTA KUN LÖYDÄT ETSIMÄSI.

Usein käy niin, että kun etsii jotain tiettyä vaatetta, sitä ei löydä mistään. Minulle käy usein myös niin, että silloin kun rahat ovat vähissä, löydän vaikka kuinka paljon kaikkea ihanaa ja tarpeellista ostettavaa. Kun rahaa kuitenkin taas on, ei löydä etsimäänsä. Niinpä olen pitänyt nyrkkisääntönä sitä, että silloin kun löydän jotain tarpeitani vastaavaa, ostan sen. Lisäksi laitan jatkuvasti rahaa säästöön, jotta tällaiset yllättävät hankinnat eivät kaada budjettiani.

5. YKSI HYVÄ KORVAA KYMMENEN ”IHAN KIVAA”.

Kun on kartoittanut tarpeensa, on helpompi tehdä ostoksia, myös niitä kalliimpia. Sitä paitsi kun on tarkasti harkinnut, mitä tarvitsee, ovat kaikki vaatteet sellaisia, joissa on itsellä hyvä olla ja joista pitää. Tämän seurauksena niitä tulee myös käytettyä. Joskus koen houkutusta ostaa hyväksi havaitsemiani vaatteita tai kenkiä useammat kappaleet, sillä pelkään kuluttavani ne puhki. Tällaista ei ole kuitenkaan koskaan sattunut, vaikka olisin käyttänyt jotain vaatetta todella paljon. Niinpä yritän hillitä itseäni nykyisin.

Jos sinulla on hyviä järkevämmän ostamisen vinkkejä, niitä otetaan mielellään vastaan! :)

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Häämatkamme: Los Angelesin tunnelmia

Kesäkuun puolivälissä suuntasimme mieheni kanssa häämatkalle. Koska minun töitteni vuoksi häämatkan ajankohta määrittyi kesään, vaikutti se jonkin verran matkakohteiden valintaan. Olimme nimittäin päättäneet suunnata Euroopan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi miehen suosikkikohde Karibia rajautui pois sadekauden ja siihen liittyvien hirmumyrskyjen vuoksi. Minä puolestani en halunnut lähteä esimerkiksi Balille tai Etelä-Amerikkaan. Niinpä monien käänteiden vuoksi häämatkakohteeksemme muodostui Fidži ja sinne suuntaavien lentojen vuoksi Los Angeles. Olimme nimittäin päättäneet käydä häämatkallamme myös jossain puolella Yhdysvaltoja. Jos olisimme lentäneet Karibialle, olisimme pysähtyneet Floridassa, jossa toiveemme on vielä jossain vaiheessa käydä.

Lensimme Los Angelesiin Tukholman kautta ja saavuimme perille iltapäivällä paikallista aikaa. Rajamuodollisuudet kestivät todella kauan, minkä vuoksi olimme varsin väsyneitä päästyämme perille hotelliimme. Asuimme Venice Beachilla, josta lähdimme heti samana iltana Santa Monican rantareittiä pitkin kävelemään kohti keskustaa ja etsimään ruokapaikkaa. Ruoan jälkeen pääsimme vihdoin nukkumaan!

Lennolla

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin ja totesimme, ettei kovin moni aamiaspaikka ollut vielä auki siihen aikaan. Pienen etsimisen jälkeen löysimme kuitenkin viihtyisän kahvilan. Aamiaisen jälkeen suuntasimme jälleen Santa Monican rantakatua pitkin kohti keskustaa. Ihmettelimme samalla, miten kaupungin peittävä sumu yhtäkkiä puolenpäivän aikaan hälveni kuin taikaiskusta.

Olimme päättäneet omistaa Fidžillä viettämämme ajan rentoutumiseen ja auringonottoon (Tästä kerron lisää myöhemmin - kaikki ei mennyt aivan niin kuin ajattelimme!), joten Jenkeissä käytimme aikaa enemmän shoppailuun. Loppujen lopuksi en kuitenkaan ostanut itselleni muuta kuin uuden matkalaukun, lompakon sekä muutamat urheilurintsikat. Mies osti myös matkalaukun ja muutamia uusia vaatteita.

Minä ja valtava kakkupala

Ensimmäisenä päivänä lounasaikaan päätimme suunnata Cheesecake Factoryyn, jossa en ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Vaikka tilasin itselleni pienemmän pasta-annoksen (vaihtoehtoja oli kaksi), oli se todella suuri ja täyttävä. Siitä huolimatta erehdyimme miehen kanssa kumpikin tilaamaan itsellemme omat juustokakkupalat. Ne olivat aivan valtavia ja olimme koko loppupäivän niin ähkyssä lounaastamme, että jätimme illallisen lopulta kokonaan väliin! Vinkkinä muuten, että me pidimme enemmän Cheesecake Factoryn klassikkojuustokakuista kuin erikoisemmista virityksistä. Seuraavalla kerralla tosin olimme sen verran viisastuneet, että jaoimme yhden kakkupalan puoliksi!

Onnistuin sairastumaan seuraavana yönä flunssaan, joten se meni enemmän tai vähemmän valvoessa. Aamulla kuitenkin kävimme aamiaisella Urth Cafféssa, jossa tapasimme erään tuttuni. Nautin aamiaiseksi ihanan smoothie bowlin sekä todella hyvää teetä. 


Aamiaisen jälkeen tallustelimme Main Streetiä pitkin Santa Monican rannalle hieman ottamaan aurinkoa. Lisäksi kävelimme Venice Beachillä ja ihmettelimme siellä näkyviä asioita. Pysähdyimme myös katsomaan katutanssiesitystä ja söimme lounasta, vaikka Venice Beachin lounastarjonta ei ollutkaan kovin ihmeellinen. Illalla suuntasimme vielä Santa Monica Pierille, jossa kävimme Pacific Park -huvipuistossa muun muassa maailmanpyöräajelulla.

Viimeisenä kokonaisena päivänämme Los Angelesissa suuntasimme tietenkin Hollywoodiin Walk of Famelle. Heräsimme aikaerorasituksen vuoksi niin aikaisin, että olimme Walk of Famella jo aamuseitsemän jälkeen! Siihen aikaan tähtiä sai katsella ihan rauhassa, joskin kuvista tuli varsin harmaita sumun vuoksi. Loppuajan käytimme koluamalla ostoskeskusta ja kauppoja Hollywoodissa, mutta emme ostaneet mitään. Söimme lounaaksi myös todella herkulliset pizzat.

Olimme alunperin suunnitelleet käyvämme Disney Landissa, joka sijaitsee Anaheimissa. Koska olin kuitenkin kipeä ja huvipuistopäivä olisi muodostunut todella pitkäksi illan ilotulitusten vuoksi, päätimme jättää  tämän reissun väliin. Hieman harmitti, mutta totesin, että koska Hollywood-reissukin kävi voimilleni, olisi Disneyland-retki ollut vielä raskaampi ja mennyt hukkaan.



Olen aikaisemmin Yhdysvalloissa käynyt ainoastaan New Yorkista, josta pidin todella paljon. Los Angeles ja Santa Monica olivat hyvin erilaiset kuin mitä olin kuvitellut - joskin näimme Los Angelesista luonnollisesti vain pienen vilauksen. Reissumme tämä osa oli oikein mukava, mutta en usko enää palaavani Los Angelesiin. Niin suurta vaikutusta se ei meihin kumpaankaan tehnyt.

Seuraavaksi suuntasimme Los Angelesista Fidžille, mistä kerron myöhemmin!

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 suosikkiasut

Vuodelta 2018 jäi muutamia asuja kokonaan julkaisematta blogitauon vuoksi. Ehkäpä kuitenkin esittelen ne vielä jossain vaiheessa täällä. Nyt otetaan kuitenkin vuoden 2018 suosikkiasujen katsaus niiden kuvien perusteella, jotka ehdin blogissani esitellä vuonna 2018.

Olen tehnyt tällaisia suosikkiasukatsauksia myös pari kertaa aiemmin. Vuoden 2016 suosikkiasukatsaukset löytyvät täältä ja täältä. Vuoden 2017 katsauksiin puolestaan pääsee tästä ja tästä. Monet näissä katsauksissa näkyvistä suosikkivaatteista ovat muuten suosikkejani edelleen, eli makuni ei ole parissa vuodessa juurikaan muuttunut. :)

Kuten arvata saattaa, kuvissa näkyy oikeastaan pelkästään mekkoja. En oikeastaan käyttänyt housuja koko vuotena muutamaa pakkaspäivää ja loppusyksyä lukuunottamatta. Luulenpa, että käytän enimmäkseen mekkoja myös nyt alkavana vuotena, joskin välillä päälleni eksyy mekon sijaan hame!


Tässä ensimmäisessä kuvassa valaistus on todella huono. Espritin tummansininen mekko on kuitenkin yksi suosikeistani yhä edelleen, vaikka se on jo useamman vuoden vanha. Viimeksi se oli minulla päällä joulukuussa, kun työpaikallani vietettiin itsenäisyyspäivän juhlaa. Myös Unisan saappaita käytän vuodesta toiseen aina uudelleen. Sen sijaan Kiomin musta nahkalaukku on muistaakseni noin vuosi sitten syksyllä ostettu ja olen käyttänyt sitä paljon töissä. Laukkuun nimittäin mahtuu runsaasti tavaraa, mikä on tärkeää niinä päivinä, kun juoksen töistä suoraan yliopistolle.

Toisessa kuvassa oleva uusi tonttupukuni, eli Dorothy Perkinsin vihreä mekko, on minusta aivan ihana! Tämä kuva on pääsiäiseltä, mutta mekko oli minulla muuten päälläni myös polttaripäivänäni, kun kävimme Kämpissa iltapäiväteellä. Tässä pääsiäisen asussa yhdistin mekkoon Selected Femmen mustan mokkaclutchin ja Esmara by Heidi Klumin mokkanilkkurit. Olen aika huono käyttämään mokka-asusteita ja -kenkiä, mutta täytyypä muistaa tämä asu, kun ulkona on hieman kuivempi keli!


Heidi Tuiskun tekemä hääpukuni on kirkkaasti vuoden 2018 suosikkiasuni. Minulla oli vahva visio hääpuvustani jo vuosia ennen häitäni, ja Heidi toteutti sen juuri niin kuin halusinkin. Häiden jälkeen hän vielä muokkasi puvusta minulle juhlamekon, joten hääpuku ei jää kertakäyttöiseksi. Se oli minulle tärkeää, sillä halusin hääpuvun, jota voi käyttää myös muissa juhlissa. Sitä paitsi harvoin saa täysin omille mitoilleen valmistetun vaatteen, joten olisi sääli käyttää sitä ainoastaan yhden kerran.

Kuva: Alejandro Lorenzo
Viikko häittemme jäkleen vietettiin äitienpäivää. Koska en halunnut myöskään Unisan valkoisten korkkareiden jäävän ainoastaan hääkengiksi, yhdistin ne tähän Dorothy Perkinsin kukalliseen mekkoon. Beige clutch on ensimmäinen clutchini jo monen vuoden takaa, merkiltään Designers Remix.


Valmistuin virallisesti toukokuun viimeisenä päivänä, mutta tutkintotodistus tuli kesäkuun alussa minulle kotiin postitse. Tässä kuvassa olen juuri tullut kotiin töistä ja löytänyt todistuksen postilaatikostamme. Minulla on pälläni My Ohlssonin printtimekko ja Zaran musta yläosa, joka on muistaakseni jo reilusti yli kymmenen vuotta vanha! Ballerinoillakin alkaa olla jo ikää, ne ovat Caprice-merkkiset.


Niin kuin jo maintisinkin, Heidi Tuisku muokkasi hääpuvustani juhlamekon. Käytin sitä tällaisena ensimmäistä kertaa valmistujaisissani yliopistolla. Koska pitsin värjääminen on käsittääkseni todella vaikeaa ja lopputulosta on vaikea ennustaa, ei yläosalle tehty muuta kuin vaihdettu takana olevat napit hopeisiksi. Sen sijaan mekon vyö vaihdettiin harmaaksi ja valkoisten tyllien päälle tehtiin harmaasta tyllistä ohuempi päällyshame. Hääkengät pääsivät mukaan myös tähän asuun samoin kuin Designers Remix -clutch.


Minun suosikkiasuni on tosiaan hääpukuni. Mikä on sinun suosikkisi? :)

tiistai 1. tammikuuta 2019

Joulun ja uudenvuoden tunnelmat

Oikein ihanaa uutta vuotta 2019! Reilu viikko sitten oltiin vielä joulutunnelmissa, ja saimme nauttia valkoisesta joulusta myös täällä Etelä-Suomessa, mikä on varsin harvinaista herkkua. Minä sairastuin flunssaan juuri sopivasti ennen joulua ja olin viimeiset työpäivät ennen lomaa varsin rouheassa kunnossa. Pari vuotta sitten nenä alkoi valua viimeisen työpäivän viimeisen tunnin aikana - mikä ajoitus! Yleensä olen ollut myös kuumessa jouluna, mutta tänä jouluna vältyin sentään siltä. Loma on siis mennyt sairastaessa, mutta onneksi olo on aatonaattoa lukuunottamatta ollut sellainen, että olen pystynyt tekemään muutakin kuin makaamaan sohvalla. Tosin olen kyllä maannut paljon sohvallakin ja katsonut monta elokuvaa, ihanaa luksusta yleensä niin kiireiseen arkeen verrattuna!

Näin aikuisena olen huomannut, että parasta joulussa on siihen valmistautuminen. Aattona nimittäin en ole enää päässyt sellaiseen jouluhypeen kuin vielä lapsena. Joulu tuntuu enemmänkin yhdeltä päivältä muiden joukossa. Niinpä otan nykyään valmistautumisesta kaiken ilon irti!

Laitoin osan joulukoristeista esille jo marraskuussa, joulukuusen puolestaan koristelimme jo joulukuun ensimmäinen päivä. Lisäksi olen kuunnellut joka päivä joululauluja sekä juonut litrakaupalla glögiä. Tänä jouluna bongasimme miehen kanssa kaupasta Marlin sokerittoman glögin, jota on voinut juoda hieman paremmalla omallatunnolla sokeripitoisempiin glögeihin verrattuna. Glögiä nimittäin kuluu meidän taloudessamme joulun alla todella paljon! Valmistimme myös heti joulukuun alussa mieheni kanssa vegaanista toffeeta ja lisäksi Snickers-tyyppisiä patukoita. Ne tosin tuli syötyä jo reilusti ennen joulua. :D


Mieheni suunnitteli myös Jurassic Park -aiheista piparkakkumaailmaa, mutta loppujen lopuksi hylkäsimme koko homman ja ostimme kaupasta valmiita pipareita. Minun suosikkini ovat muuten Stockalla myytävät käsintehdyt piparkakut, mutta myös Pirkan ohuet piparkakut ovat maukkaita. Annas pepparkakoista en sen sijaan erityisemmin välitä.

Jouluaattoa vietimme anoppini luona, joulupäivänä kävimme appeni mökillä. Tapaninpäivänä puolestaan söimme vanhempieni luona. Vaikka olin kipeä, sairastuminen ei vaikuttanut ruokahaluuni ja tuli kyllä syötyä varsin paljon. Meillä oli myös kotona kaapit täynnä herkkuja, ja leivoinpa tapaninpäiväksi vielä ensimmäisen banoffee-kakkunikin. Nyt voikin tammikuussa vähentää herkuttelua; kunhan ensin saamme viimeiset jouluherkut syötyä pois. ;)


Olin myös joulun välipäivät lomalla. Ne hujahtivat ohi ystäviä tavatessa. Kävin myös leffassa katsomassa Maija Poppasen paluun. Mielestäni elokuva oli ihan katsottava, mutta laulut olivat aika mitäänsanomattomia ja tarina olisi mielestäni kaivannut tiivistämistä. Emily Blunt teki hyvää työtä maijana, mutta pidän silti enemmän Julie Andrewsin tulkinnasta.

Uutta vuotta juhlimme hyvin pienimuotoisesti. Kävimme kälyni luona alkuillasta ja seurasimme ilotulituksia heidän parvekkeeltaan. Loppuillan vietimme miehen kanssa kahdestaan kotona leffaa katsoen. Kun vuosi vaihtui, menimme shamppanjalasien kanssa terassillemme ihailemaan ilotulituksia. Oli kyllä niin sankka lumipyry, ettei todellakaan huvittanut poistua oman terassin suojasta!

Naureskelimme, että aika keski-ikäisiksi ovat nämä meidän uudenvuodenjuhlintamme menneet. Vielä muutama vuosi sitten järjestimme bileet kavereille ja juhlimme kunnolla vuoden vaihtumista. Toisaalta uutta vuotta tulee juhlia juuri niin kuin itsestä tuntuu hyvältä ja tämä tuntui meistä nyt sopivalta ratkaisulta. :)


Huomenna koittaa paluu arkeen, sillä työt alkavat minulla. Lisäksi pitää töiden jälkeen viimeistellä yksi pariessee, jonka palautuspäivä on huomenna. Tänään yritän myös jaksaa katsoa yhden eilen aloittamani verkkoluennon loppuun, sillä opinnot jatkuvat tammikuussa taas täydellä höyryllä. Tänä jouluna en sentään viettänyt pyhiä kandidaatintutkielmaa kirjoittaen niin kuin viime vuonna. Tulevana kesänä tosin pitäisi kirjoitella gradua!