sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Nimpparit ja pihahommia

Tänään on Lenita-villakoiran nimipäivää! Nimpparisankari ei todellakaan pidä kuvattavana olemisesta, mutta aina välillä hänestä saa napattua varsin onnistuneitakin otoksia. Lenita täytti keväällä viisi vuotta ja on erityisen kiinnostunut oravista ja mustarastaista. Toiset koirat kiinnostavat satunnaisesti, mutta hyviä kavereitakin toki löytyy. Me emme valinneet Lenitaa perheeseemme, vaan Lenita valitsi oman perheensä. Erityisen kiintynyt hän on minun isääni ja mieheeni.

Nimpparisankari Lenita

Eiliselle luvattiin ukkosta, mutta meillä ei ukkostanut ollenkaan. Aamulla taivas oli pilvessä, mutta iltapäivällä aurinko alkoi taas paistaa. Juuri sopivasti silloin, kun vietettiin minun valmistujaisiani. Katoin tosin varmuuden vuoksi kahvit sisälle, kun sääennuste lupasi epävakaista keliä. Ihan hyvin olisimme voineet kyllä kahvitella ulkonakin - joskin olen varma siitä, että tässä tapauksessa olisi aivan varmasti satanut kaatamalla!



Vietämme ensi viikolla hääjuhlia ystäviemme kanssa täällä kotona. Piha on ollut melkoisessa myllerryksessä koko kesän, sillä tosiaan viime vuonna puhti loppui sen jälkeen, kun terassi saatiin valmiiksi. Mieheni on tänä kesänä rakentanut pihallemme ison suihkulähteen. Sen tieltä piti kaivaa isoja kasoja maata, jotka ovat lojuneet pihallamme kasvaen vaikka minkälaista rikkaruohoa. Tällä viikolla mies kuitenkin repi rikkaruohot pois ja asetteli maan keoksi. Haimme perjantaina Plantagenista erilaisia havukasveja, jotka mies istutti keon päälle ja peitti muut osat hakkeella. Hänen tarkoituksensa on rakentaa kokonaisuuteen mahdollisesti vielä jokin valaisin, kunhan ehtii muilta pihahommiltaan.

Lähtötilanne

Vaikka ostimme säkkikaupalla haketta, piti sitä hakea lauantaina vielä lisää. Viime kesänä ostimme toiseen kohtaan pihaamme noin 20 säkkiä haketta, mutta jotenkin ajattelin, ettei tällaiseen länttiin sitä kuluisi paria säkkiä enempää. Olin väärässä, sillä halusimme aluskatteen peittyvän kunnolla. Silloin sitä pitää olla aika paksusti joka puolella.

Havuostoksilla
Ennen juhliamme miehen on tarkoitus valaa betonista valkoisia askelkiviä pihallemme. Nämä helteet kuitenkin hieman hankaloittavat valutöitä, sillä ilmeisesti betonia ei kannata valaa kovin kuuumassa. Suihkulähteessäkin on vielä hieman viilattavaa, sillä tällä hetkellä vesi roiskuu niin voimakkaasti, että allasta pitää täyttää usein.

Melkein valmista

Lisäksi edellisten asukkaiden rakentama suihkulähde pitäisi purkaa ja viedä muutenkin kaikenlaista puutarhajätettä pois pihaltamme. Mies on tosiaan päävastuussa pihanlaitosta; minä olen keskittynyt enemmän voikkukkien sekä muiden rikkaruohojen poisnyhtämiseen (voikukkien poistoon suunniteltu laite on todellakin maksanut itsensä takaisin) ja pienempiin istutuksiin. Eilen sain vuorokauden vatvomisen jälkeen istutettua etupihan ruukkuun tuijan, jonka ostimme perjantaina. En muka millään ehtinyt ennen juhlia istuttaa sitä, mikä ainoastaan muutaman minuutin homma. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Valmista!
Pikkuhiljaa pitäisi taas suunnata salille ja sen jälkeen miettiä taas esseen naputtamista. Onneksi ulkona on upea ilma, joten voin kirjoitella ulkona. Mukavaa päivää! :)

torstai 19. heinäkuuta 2018

Juhla-asu

Huh hellettä, onneksi sentään sisällä on viielää! Ennen kuin päästään sukeltamaan kesäkuulumisiin, haluan esitellä teille loppukevään juhla-asuni, jossa suuntasin Kansallisbaletin kevätgaalaan. Tämä sama Dorothy Perkinsin mekko oli muuten mukanani Tallinnassa viime viikonloppuna. Silloin tosin yhdistin siihen hieman kesäisemmät korkkarit ja uuden Furlan clutchini. Totesin nimittäin kevätgaalan asua koostaessani, ettei minulla ole mustaa clutchia, johon saisin mahtumaan muutakin kuin puhelimeni ja luottokorttini. Niinpä suunnatessani Tukholmaan kesäkuun alussa hankin lentokentältä alesta Furlan clutchin.

Kansallisbaletin kevätgaala oli muuten todella  upea ja tanssijat tuntuivat olevan huipussaan. Toivon, että jatkossa pääsen hieman useammin baletiin, kun en enää tee iltatöitä. Tosin voi olla, että iltapainotteiset maisteriopintoni hankaloittavat tätä suunnitelmaani.


Uutta clutchia hankkiessani aloin myös pohtia, että voisin jälleen karsia vaatekaappini sisältöä. Minulle on kertynyt kaikenlaisia ihania laukkuja ja clutcheja, joita en kuitenkaan ole niiden ihanuudesta huolimatta käyttänyt. Olen myös karsinut samasta syystä vaatteita ja kiertoon on menossa muun muassa kaksi Donna Karanin maksihametta, joita on käytetty ainoastaan pari kertaa. Myyn myös Acnen musta villahuivin, koruja, ison kassillinen korkkareita ja jopa pari muumimukia sekä muita astioita. Laskin, että myytävää on kaksi IKEA-kassillista ja siihen päälle vielä kaksi isoa muovikassia. Melkoinen määrä!

En yleensä saa kaikkea myytyä kirppiksellä ja usein luovutan jäljellejääneet vaatteet hyväntekeväisyyteen. Tällä kertaa kuitenkin ajattelin, että mikäli arvokkaampia kenkiä ja laukkuja jää jäljelle, laitan ne Zadaahan myyntiin. Olen ladannut kyseisen sovelluksen ja hieman tutkinut sitä, mutta en ole vielä myynyt siellä mitään. Olen kuitenkin kuullut hyvää Zadaasta, joten ajattelin antaa sille mahdollisuuden.

Nyt suuntaan takaisin ulos lukemaan erityispedagogiikkaa ja naputtelemaan samasta aiheesta esseetä! Essee koostuu neljästä tehtävästä, joista olen toistaiseksi tehnyt vasta yhden. Ajattelin kuitenkin yrittää tehdä tänään toisen ja huomenna kolmannen, jolloin ensi viikolle jäisi enää yhden kirjan lukeminen ja sen perusteella viimeiseen tehtävään vastaaminen. On joka tapauksessa aika paljon mukavampaa lukea ulkona riipputuolissa kuin sisällä!

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Bula ja sneak peek Fidžille

Bula  niin kuin Fidžillä sanotaan! Blogi on ollut hunningolla, sillä elämässä on lyhyessä ajassa tapahtunut niin paljon. Luvassa on ainakin juttua valmistujaisistani (näette, millaiseksi hääpukuni muokattiin häiden jälkeen), häämatkastamme Los Angelesiin ja Fidžille sekä reissuistani Tukholmaan, Lappiin ja Tallinnaan. Aika paljon on tullut matkustettua tänä kesänä, ja kuvia on kertynyt todella paljon!

Fidžillä

Heinäkuun alussa sain myös tietää päässeeni maisterikoulutukseen, mikä oli todella iloinen uutinen! Hieman on taas haastellista yrittää yhdistää uusi työ ja opinnot, mutta toivottavasti siitäkin selvitään! Opinnoista puheen ollen pitäisi tällä viikolla jaksaa kirjoittaa kesäopintoihini liittyviä esseitä, jotka ovat roikkuneet tekemättöminä koko kesän. Auts.

Häämme juhlittiin toukokuussa sukulaisten kesken, mutta parin viikon kuluttua vietämme hääjuhlaa vielä ystäviemme kanssa. Kannttaa siis pysytellä menossa mukana!

Ihanaa hellepäivää! Minä lähden nyt kaupungille tapaamaan ystävääni!