sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Mustaa ja valkoista

Tämän viikonlopun olen ollut polttarileskenä, sillä mies on ollut omissa polttareissaan. Me emme mieheni kanssa pidä yllätyksistä, joten tiesimme molemmat polttareidemme ajankohdat etukäteen. Minä kerroin omat toiveeni päivälle, mutta mies oli itse mukana suunnittelemassa omia polttareitaan. Huomasin, että vaikka tiesin omien polttareitteni ajankohdan etukäteen, ahdistuin siitä huolimatta siitä, etten tiennyt mitä päivän aikana on luvassa. Joillekin toki sopii täydellinen yllätetyksi tuleminen, mutta itse olisin ollut todella ahdistunut, jos en olisi tiennyt mitään etukäteen. Mies on viettänyt rentoa viikonloppua mökillä läheisimpien kavereidensa kanssa. Minun polttareissani puolestaan ratsastettiin ponilla, käytiin Kämpin iltapäiväteellä, vietettiin iltaa ystävien kanssa ja lopulta jatkettiin baariin. Baarissa tosin minun mielestäni hyvät biisit soivat vaan hetken aikaa silloin, kun keskityin nauttimaan skumpasta. Kun olisin ollut valmis tanssimaan, musiikki oli mielestäni huonoa. Tyypillistä minun tuuriani. :D

Viime viikonloppuna ei tullut oikein nukuttua eikä myöskään tällä viikolla. Eilenkin menin vasta puoli yhden aikaan nukkumaan, sillä tein koko illan harkkaan liittyviä suunnitelmia sekä erään koulutyön, joka oli jäänyt roikkumaan. Sen lisäksi piti siivota, pestä pyykkiä ja nostaa talvitakit sivuun. Siinähän se ilta sitten kuluikin. Aamulla heräsin ensimmäisen kerran jo puoli seitsemältä, mutta pakotin itseni nukkumaan vielä pidempään. Havahduin puolen tunnin välein, mutta sain joten kuten nukuttua kuitenkin puoli yhdeksään asti. Kieltämättä olo on nyt aika paljon virkeämpi!


Tänään pitäisi saada tehtyä työhommia, mutta toistaiseksi olen lähinnä katsonut kolme jaksoa Downton Abbeytä ja käynyt salilla. Kunhan mies tulee kotiin, harjoittelemme häätanssiamme. Valssista olisin selviytynyt ilman harjoitteluakin, mutta meidän häätanssimme on tasajakoinen. Niinpä täytyy harjoitella foxin askeleita miehen kanssa. No, jospa saisin illalla tehtyä työhommiani!

Asu on parin viikon takaa, kun ulkona alkoi tarjeta jo ilman paksuja vaatekerroksia. Anna Fieldin mustavalkoinen mekko on mielestäni Zaran liehukeyläosan, jonka eteen sidottavasta rusetista pidän todella paljon. Vagabondin CORY-saappaista iskin jalkoihini ne versiot, joissa ei ole vuorta. Olin nimittäin edellisenä päivänä meinannut paistua vuorellisissa saappaissa. Varma kevään merkki! Laukku on vanha tuttu Ralph Lauren.

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Elämänmuutos

Mitä kuuluu? Minulla on harkka viimeistä viikkoa vaille valmis, ja häihin huomenna aikaa tasan kaksi viikkoa. Viime viikon lauantaina vietettiin minun polttareitani, ja päivä oli täynnä touhua aamusta seuraavaan aamuyöhön asti. Sunnuntaina puolestaan olimme syömässä minun vanhempieni ja mieheni äidin sekä hänen puolisonsa kanssa. Sen jälkeen olenkin ollut lähinnä harjoittelussa tai töissä ja yrittänyt välillä käydä kotona nukkumassa. Unta on kyllä kertynyt aivan luvattoman vähän kuluneella viikolla, mutta jospa tilanne viimeistään harkan jälkeen helpottaisi!

Minulla on mahtava harjoittelupaikka, jossa olen oppinut paljon. Koko ajan tulee kuitenkin vastaan aivan uusia tilanteita, joissa olen epävarma siitä, miten minun tulisi toimia. Koen kyllä kehittyneeni, mutta samalla tuskastun siitä, etten oikeastaan tiedä vielä mitään monesta asiasta, jotka minun tulisi kyetä ottamaan haltuun elokuussa. Aloitan nimittäin elokuun alussa aivan uudessa työpaikassa ja uudella alalla. Melkoinen elämänämuutos siis! Jännittää, millaiseen paikkaan olen menossa ja ylipäätään se, olenko tehnyt oikean päätöksen. Samalla kuitenkin tiedostan, etten haluaisi enää päätoimisesti jäädä nykyiseen työhönikään. Täytynee vain luottaa siihen, että elämä kantaa, vaikka hirvittää! Myös nykyisen työsopimukseni irtisanominen jännitti, mutta ainakin tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin.

Uuden elämänvaiheen neilikat

Tämä uusi työpaikkani varmistui jo reilusti yli kuukausi sitten, mutta nyt vasta tuntuu siltä, että haluan jakaa tätä tietoa hieman enemmän. Jatkan osa-aikaisesti myös nykyisessä työssäni, mikä tuntuu hyvältä ajatukselta tässä elämänvaiheessa.

Kahden viikon kuluttua juhlitaan häitämme ja sitten kesäkuussa minun valmistujaisiani! Niiden jälkeen suuntaammekin mieheni kanssa toivottavasti ikimuistoiselle häämatkallemme Los Angelesiin ja Fidzille! Heinäkuun lopussa juhlimme kavereiden kesken häitämme, ja elokuun ensimmäinen päivä aloitan uudessa työpaikassani.

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Talven viimeinen asu!

Jokohan uskaltaisi vihdoin todeta talven olevan ohi? Eilen oli aivan uskomattoman lämmin keli, ja olin ulkona koko päivän ilman pipoa ja hanskoja - varsinainen saavutus minunkaltaiselleni vilukissalle! Nyt vain sormet ja varpaat pystyyn, että hääpäivänämme toukokuun alussa puissa olisi jo silmut ja nurmikko vihreä.

Eilen minulla oli pitkä päivä harjoittelussa ja tänään on samanpituinen päivä tiedossa. Tosin eilen minulla oli ilta vapaa ja tänään vietän sen töissä. Huomenna puolestaan harjoittelupäivä alkaa jo 7.30, eli ei tule paljon nukuttua. No, huomenna harjoittelukin on jo puolivälissä, eli sen jälkeen ollaan jo voiton puolella. Väsyttää kyllä aika paljon, mutta onneksi aamut ja illat alkavat olla jo valoisia!

Olimme eilen viimeisellä vierailulla juhlapaikalla ennen häitämme ja sovimme viimeisistä yksityiskohdista. Lisäksi minulla oli hääpukuni viimeinen sovitus. Paino on tässä kevään aikana pudonnut sen verran, että pukua piti kaventaa nelisen senttiä. Viikonloppuna luvassa ovat puolestaan minun polttarini; vähän jännittää, mitä on luvassa!


Asukuva on jälleen lopputalven harmauden keskeltä, mutta pidän tästä asusta todella paljon! Espritin sininen mekko on jo muutaman vuoden vanha, mutta edelleen yksi suosikeistani. Tällä kertaa yhdistin siihen huivin, jonka sini-valkoisiin väreihin olen ihastunut. Myös tämä huivi on kulkenut matkassani jo useamman vuoden verran. Unisan mustat saappaat ovat myös mukana samoin kuin Kiomin musta nahkalaukku. Varsinainen luottovaatteiden kokoelma siis tämäkin asu!


Mukavaa päivää! Muistatteko, mihin aikaan silmut  yleensä puhkeavat puihin tällä pääkaupunkiseudulla? :)

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Pääsiäisen asu

Maanantai ja harjoitteluni kolmas viikko edessä! On ollut yllättävän vaikeaa omaksua uuden työyhteisön toimintatapoja ja huomaan olevani pettynyt omaan omaksumiskykyyni. Olin ajatellut, että solahtaisin työyhteisöön paljon vaivattomammin. No, niin ei kyllä ole käynyt ja olen joutunut tottumaan siihen, että yritän koko ajan pysyä kartalla siitä, missä minun pitäisi milloinkin olla ja mitä minun tulisi siellä tehdä. Minun pitäisi pystyä ottamaan toiminnasta vähitellen kokonaisvastuu, mutta nyt se tuntuu vielä hyvin kaukaiselta ajatukselta. No, onhan tässä vielä aikaa - ihmettä odotellessa siis! :D


Pääsiäinen oli enemmän kuin tervetullut tauko ensimmäisen harkkaviikon jälkeen. Se tosin meni pitkälti kouluhommia tehdessä. Ehdin tosin myös käydä salilla joka päivä, ja viikko sitten sunnuntaina pistäydyimme myös päivällisellä mieheni äidin luona. En ole koskaan erityisemmin pitänyt lampaasta, mutta mieheni äiti on jo useampana vuotena onnistunut valmistamaan lammasta, joka jopa minusta on ollut herkullista! Jälkiruokana muuten testailimme erästä makuvaihtoehtoa hääkakuksemme, jonka mieheni sisko tekee meille. Häihin on enää alle kuukausi, joten vähiin käy aika!

Asuna on jo kertaalleen blogissa näkynyt Dorothy Perkinsin vihreä mekko, mutta tällä kertaa kuvista saa ehkä hieman viime kertaa paremmin selvää. Mekko on ihana ja olen käyttänyt sitä paljon! Ja koska kelit alkoivat vihdoin olla keväiset, päätin pääsiäisenä sonnustautua ihaniin Esmara by Heidi Klum -mokkanilkkureihini. Niiden kanssa yhdistin Selected Femmen mokkaclutchin.


Koska pääsiäisenä olimme liikkeellä autolla, uskaltauduin pitkästä aikaa ulos ilman pipoa. Minulla pipokausi nimittäin alkaa varsin aikaisin syksyllä ja kestää pitkälle kevääseen, sillä minulla on melkein aina kylmä! Koska kuitenkin tällä kerralla selvisin ilman pipoa, pystyin väkertämään hiukset nutturalle. Kuvassa näkyvät myös lapsuuden ystävältäni 30-vuotislahjaksi saamani Kalevala Korun korvikset.


Tänään on luvassa oikea kuvapläjäys, sillä halusin esitellä hieman kevyemmän toppatakkini, jonka tilasin Zalandolta. Niin kuin olette ehkä huomanneet, olen ihastunut tummansiniseen, joten hankin myös tämän takin tummansinisenä. Takki on Dorothy Perkinsiltä ja sen kanssa olen käyttänyt Balmuirin mustaa Highland-huiviani. Tuo huivi on ollut tiiviisti käytössä koko talven - kannatti todella satsata siihen, vaikka hinta  hirvittikin! Käyttökertoja on kuitenkin kertynyt niin paljon, ettei niitä kohti huiville ole jäänyt hintaa juuri ollenkaan. Myös Sauson nahkahansikkaat ovat olleet päivittäisessä käytössä. Tosin hirmupakkasilla käytin kyllä Sauson nahkarukkasia! Aurinkolasit puolestaan ovat Dolce & Gabbanalta ja ne ovat tällä hetkellä ainoat aurinkolasit, jotka omistan. Olen onnistunut hukkaamaan kaikki muut lasini. Täytynee viimeistään häämatkalta yrittää bongata toiset!


Ihanaa viikon alkua teille kaikille! Minä suuntaan nyt harjoittelupaikkaani!

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Saapasasiaa!

Sain jo muutama viikko sitten toiveen esitellä uusia Vagabondin CORY-saappaitani tarkemmin. Harjoittelun alkaminen on tarkoittanut taas ympäripyöreitä päiviä, mutta nyt ehdin vihdoinkin tarttua asiaan! Niin kuin kuvista näkyy, ne on otettu jo pari viikkoa sitten, kun lunta oli vielä runsaasti. :)


Nämä ovat jo toiset Vagabondin CORY-saappaani, sillä tilasin pari vuotta sitten Zalandosta ensimmäisen parini. Siinä ei ole koristevetoketjua eikä vuorta, mutta muuten saappaat ovat samanlaiset kuin tämä uusi pari. Molemmat parit ovat olleet ahkerassa käytössä, mutta viime aikoina olen kyllä käyttänyt ainoastaan tätä vuorellista pariani. Nämä saappaat olivat nimittäin lähes liimattuina jalkoihini koko lopputalven ajan. Juuri tänään mietin, että ehkäpä niihin sonnustautuminen huomenna on jo hieman liioiteltua, sillä saappaissa on tosiaan pehmeä karvavuori. Niillä siis pärjää erinomaisesti pikkupakkasessa, mutta huomenna taidan sittenkin turvautua nilkkureihin.


Saappaissa on ulkosivussa koristevetoketju ja sisäsivussa puolestaan varsinainen vetoketju. Vaikka usein nahkakengät vaativat sisäänajoa, olivat nämä heti käyttövalmiit eivätkä hanganneet jalkojani ollenkaan. Käsittelin saappaat suojasuihkeella ennen käyttöä ja olen sen jälkeen vain pyyhkinyt niistä liat rätillä. Ennen talviteloille laittamista aion vielä perusteellisesti puhdistaa saappaat sekä käsitellä ne nahanhoitoaineella. Olen nimittäin karvaasti kantapään kautta oppinut, että nahkasaappaat halkeavat, jos niitä ei huolla asianmukaisesti.


Nyt on pakko suunnata vähitellen nukkumaan, sillä huomenna herätyskello soi viimeistään 5.30! Luvassa on pitkä harjoittelupäivä ja sen jälkeen häähommia. Menemme nimittäin keskustelemaan hääpäivämme cateringista ja lisäksi minulla on hääpukuni viimeinen sovitus!