sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Rästipäivä

Sunnuntait ovat minulle todellisia rästipäiviä, jolloin ehdin tehdä kaikki viikon aikana tekemättömiksi jääneet työt. Sunnuntaisin siivoan, pesen pyykkiä, teen töitä ja kouluhommia. Tänäänkin aamupäivällä pyykkikoneen jyllätessä tein kiireisimmät työhommat ensi viikoksi. Sen jälkeen tein muutaman kouluhomman ennen kuin suuntasimme mieheni kanssa salille. Salilta suuntasimme kauppaan, minkä jälkeen söimme. Nyt pitäisi motivoitua tekemään kasvatussosiologian luentopäiväkirjaa. Minulla olisi myös TVT2-opintoihin kuuluva oppimistehtävä työlistalla, mutta sen tekeminen taitaa jäädä pääsiäiseen.

Huomenna minulla alkaa muuten opintoihini kuuluva harjoittelu. Jännittää jo etukäteen, kun luvassa on ympäripyöreitä päiviä. Erityisen jännittävää on uuteen työyhteisöön liittyminen ja sen toimintatapojen omaksuminen. No, kunhan saan harjoittelun tehtyä, minulla ei enää ole enempää kouluhommia!


Tänään on muuten aivan mahtavan keväinen ilma! Salilta tullessamme suorastaan kuulimme, miten sulava lumi valuu ränniä pitkin viemäriin. Elättelen toivoa, että hääpäivänämme puissa olisi jo lehdet ja luonto muutenkin vihreä, eli kevät on enemmän kuin tervetullut!

Asukuvasta on valitettavan vaikeaa taas saada selvää; jospa lähestyvä kevät parantaisi näidenkin kuvien laatua. Kuvassa olen kuitenkin pukeutunut yhteen arkiasuistani, eli Onlyn mustaan taskumekkoon ja Anna Fieldin ponchoon. Vagabondin CORY-saappaista on muuten tulossa tarkempia kuvia, sillä tässäkin asussa ne jälleen vilahtavat!

Nyt täytynee jatkaa loppujen tämän päivän rästihommien tekemistä, jotta saan ne ajoissa valmiiksi! Eniten kyllä houkuttelisi Bookbeatissa kesken oleva dekkari; tulipa tällä viikolla kahlattua läpi ensimmäinen Kate Mortonikin, eli Talo järven rannalla.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Uusi tonttupuku!

Taas on viikko takana ja ollaan lauantaissa! Pitäisi tehdä kasvatussosiologian kurssin luentopäiväkirjaa, mutta en ole jaksanut edes aloittaa. Kurssin sisältö ei nimittäin oikein aukea, jolloin oppimispäiväkirjan pitäminen on lievästi sanottuna haasteellista. Täytynee huomenna avata kurssikirja ja toivoa, että saan sisällöstä paremmin tolkkua sen avulla.

Tällä viikolla selvisi muuten vihdoin, missä teen opintoihini kuuluvan viimeisen harjoittelun. Harjoittelu alkaa jo reilun viikon kuluttua, jolloin elämäni on taas täynnä todella pitkiä päiviä. Lähden taas seitsemän maissa aamulla ja tulen illalla kymmenen aikaan takaisin kotiin nukkumaan vain aloittaakseni koko homman uudelleen seuraavana aamuna. Onneksi kaikki on vain väliaikaista, ja lisäksi pääsiäinen tuo pariin ensimmäiseen hektiseen viikkoon tervetulleen hengähdystauon. Harjoittelut ovat aika raskaita, kun pitää päästä lyhyessä ajassa sisään uuteen työyhteisöön. Kun niiden päälle käy vielä töissä, alkaa takki olla tyhjä harjoittelun loppupuolella.

Työ- ja kouluhommien lisäksi meidän häämme lähestyvät jo kovaa vauhtia. Olen tällä viikolla yrittänyt järjestää itselleni hääkimppua sekä meille avioehtoa, mutta molemmat ovat ihan kesken. Lisäksi olen keskustellut pappimme kanssa puhelimessa ja saanut esteettömyystodistuksen postitse. Huomenna pitäisi laatia ESTA-hakemus häämatkaa varten ja mahdollisesti ideoida koristeluja. En edelleenkään suostu ottamaan stressiä hääjärjestelyistä, mutta kieltämättä kaikenlaista pikkuhommaa kyllä riittää. Muistin myös, että minun pitää varata aika suuhygienistille ennen häitä. Pitäisi myös ottaa yhteyttä meikkaajaan ja valokuvaajaan, jotta kaikki on varmasti kunnossa ennen häitä.


Asukuva on valitettavan harmaa, joten täytyy kuvata tämä mekko myöhemmin uudelleen. Kuvassa on vähän aikaa sitten hankkimani Dorothy Perkinsin vihreä trikoomekko, jonka jujuna ovat rypytetyt hihat. Kysyessäni miehen mielipidettä mekosta, hänen vastauksensa oli luokkaa "ihan kiva, mut vähän hassut hihat". Minusta hihat ovat kuitenkin mukava piriste muuten hyvin simppeliin mekkoon.

Minullahan on äitini tonttupuvuksi ristimä lähes samansävyinen vihreä mekko jo ennalta. Se alkaa kuitenkin olla jo niin nyppyyntynyt, ettei edes nukanpoistaja oikein enää pelasta mekkoa. Koska olen kuitenkin ihanstunut vihreään väriin, tartuin heti tähän Dorothy Perkinsin mekkoon. Myös eräs Zalandon oman malliston vihreä mekko houkuttelisi kovasti!

Kiomin musta laukku on ollut kovassa käytössä heti hankinnan ensihetkistä lähtien. Kesällä tulee varmasti käytettyä taas hieman pirteämpiä laukkuja, mutta ennustan Kiomin laukulle kyllä paljon käyttöä taas tulevana syksynä! Uusista Vagabondin saappaistani on toivottu tarkempaa esittelyä, minkä toteutan heti ensi tilassa. Saappaat ovat nimittäin lähes liimaantuneet jalkoihini - kerrassaan mahtava hankinta!

Nyt taidan katsoa vielä yhden jakson Downton Abbeytä ja sen jälkeen sukeltaa Kate Mortonin Talo järven rannalla -kirjan pariin, ettei vaan vahingossakaan tulisi luettua mitään opintojen kannalta hyödyllistä!

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Melkein vapaapäivä

Viikonloppu hujahti ohi ja taas ollaan maanantaissa. Heräsin eilen aamulla jo seitsemältä ja kulutin aamupäivän siivoamiseen sekä työ- ja koulutehtävien tekemiseen. Sain aika paljon aikaiseksi; etenkin kun tein illalla vielä yhden kommentaarin tätä viikkoa varten!

Eilen kävimme muuten ostamassa miehelleni puvun häitä varten. Hän haluaa aina miettiä päätöksiään rauhassa, joten pukujakin soviteltiin useammassa liikkeessä ennen ostopäätöstä. Alusta asti oli selvää, ettei mieheni halua mustaa pukua häihin. Minä olin sinisen kannalla, mutta mies pohti myös harmaata. Lopulta hän päätyi mielestäni oikein raikkaan siniseen pukuun, joka sopii minusta täydellisesti mieheni väreihin. Minä ajattelin ensin puvun olevan jopa liian räikeän sininen, mutta mieheni oli oikeassa, kun halusi sovittaa sitä. Puvun sävy oli nimittäin aivan oikea hänelle!

Tänään olemme menossa käymään juhlapaikalla keskustelemaan häiden käytännön järjestelyistä. Ajattelimme myös samalla ideoida koristeluja. Ennen juhlapaikalla vierailemista pistäydyn vielä yliopistolla. Luulin nimittäin, että minulla olisi tänään vapaapäivä, mutta hoksasin eilen, että minulla on yksi luento alkuiltapäivästä. Onneksi huomasin sen ajoissa, sillä muuten olisi kyllä tullut kiire. :D


Asukuvassa näkyvät muuten uudet Vagabondin CORY-saappaani. Ne ovat muuten samanlaiset kuin nämä, mutta uusiin saappaisiin on lisätty karvavuori ja koristevetoketju. Bongasin molemmat saappaat Zalandolta, joten heidän sivuiltaan kannattaa kiinnostuneiden kurkkia, löytyisikö omaa kokoa vielä. :)

Tässä muuten näkyy Furlan musta laukku, jonka ostin, kun olin menossa yliopiston soveltuvuuskokeeseen keväällä 2016. Ostin laukun Stockalta, jossa se oli Hullujen Päivien jäljiltä alessa. Laukku muistuttaakin minua aina yliopistourani alusta. :)

Musta trikoomekko on lyhythihainen Even & Odd -merkiltä. Tässä kuvassa hihat tosin ovat jääneet ärsyttävästi myttyyn tuon Zaran yläosan alle. Yläosa on muuten jo kymmenisen vuotta vanha, mutta edelleen oikein hyvässä kunnossa.

Olen välillä miettinyt, käytänkö lukuisia vaatteitani oikeasti riittävästi. Minulla nimittäin on aika paljon vaatteita. Näistä blogin kuvista kuitenkin huomaan, että käytän samoja vaatteita varsin usein (todellisuudessa vielä enemmän kuin mitä blogiin päätyy) ja etttä minulla on mielestäni ihan kohtuullisen paljon kymmenen vuotta tai jopa vielä sitä vanhempia vaatteita ja kenkiä, jotka ovat edelleen käytössä. Tosin tässä postauksessa näkynyttä mekkoa en ole kyllä aiemmin esitellyt blogissa!

Olin äsken salilla, ja nyt on aika valmistautua loppupäivää varten. Mukavaa viikoa! :)

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Villahousueleganssia

Puuh. Tänään minulla oli normaalia pidempi työpäivä, minkä jälkeen olen lähinnä istunut koneen ääressä ja naputellut esseitä. Ensi viikolla pitäisi heti maanantaina nimittäin palauttaa yksi ryhmäessee, jonka lisäksi olen kirjoittanut pariesseetä. Sen palautus on vasta myöhemmin, mutta koska minulla alkaa ensi viikolla yksi kurssi (sen penkin alle menneeen tentin vuoksi) ja kuun lopussa harjoittelu, yritän hoitaa kaiken muun ajoissa pois alta. Lisäksi huomenna pitäisi hoitaa pari työasiaa, mutta niihin ei onneksi pitäisi mennä kovin paljon aikaa. Toivottavasti ainakaan!

Alunperin tarkoitukseni oli mennä tänään töiden jälkeen salille niin kuin yleensä lauantaisin teen. Olin kuitenkin sen verran väsynyt ja nälkäinen, että päätin tulla suoraan kotiin. Söin ja katselin hieman Downton Abbeyn neljättä kautta, minkä jälkeen sain aikaiseksi ruveta laatimaan esseitä. Siinä menikin mukavasti kolme tuntia, joiden aikana mies kauhisteli todella epäergonomista työasentoani. Meidän ruokapöytäämme ei nimittäin ole suunniteltu työntekoon, mutta sen ääressä olen laatinut lähes kaikki kouluhommani kandia myöten. Minulla oli aikoinaan yksin asuessani työpöytä, mutta en koskaan tehnyt töitä sen ääressä, vaan kökötin aina (huonossa asennossa) ruokapöydän ääressä. Niinpä työpöydättömyys ei ole ollut iso ongelma muuten kuin siten, että on todella ärsyttävää, kun tenttikirjat sun muut paperit lojuvat pitkin ruokapöytää. No, eiköhän siihen tule kohta muutos! Loppuillan ajattelin muuten katsoa joko jotain sarjaa sohvalla tai lukea pitkästä aikaa jotain muuta kuin tenttikirjaa!

Asukuva on hirmupakkasten ajalta eräältä päivältä, jolloin minulla ei ollut koulua. Sonnustauduin ikivanhaan Benchin huppariin, joka oli aikoinaan mielestäni ihan älyttömän kallis huppariksi. Olen kuitenkin pitänyt sitä niin paljon, että käyttökertoja kohden hintaa ei jää juuri ollenkaan. Huppari on sopivan rento, mutta kuitenkin jollain tavalla asiallinen, joten pidän siitä todella paljon. Mätsäsin muuten tarkoituksella villasukat hupparin harmaaseen kaulukseen. :D

En olisi selvinnyt pakkasista ilman näitä 100-prosenttista villaa olevia Piruetin villahousuja! Tässä eleganssissa niiden alla minulla tosin oli vielä thermotrikoot, jotta pärjäsin myös ulkona ollessani. Piruetin villahousut ovat tänä talvena pelastaneet monet pakkaspäivät, kun olen käyttänyt mekkoa ja tarvinnut lisälämmikettä työ- tai koulumatkoille. Villahousut ovat lämpimät, mutta silti sen verran kaupunkikelpoiset, että ne jalassa kehtaa lähteä ihmisten ilmoille. Suosittelen lämpimästi!


Nyt sohva kutsuu, mukavaa viikonlopun jatkoa! :)

torstai 8. maaliskuuta 2018

Luku- ja tenttiviikon tunnelmia naistenpäivänä

Mukavaa naistenpäivää! Oli mukavaa käydä salilla, kun omistaja toivotti heti kättelyssä hyvää naistenpäivää. Myös oma mieheni muisti aivan ilman muistutuksia naistenpäivän, mikä oli oikein mukava yllätys!

Tämä viikko on tosiaan  yliopistolla luku- ja tenttiviikko. Tein eilen viimeisen tenttini, ja toisin kuin tiistain katastrofi tämä tentti menee kyllä ihan varmasti läpi! Aikaa tentin tekemiseen oli kaksi tuntia, käytännössä tunti per kysymys. Olisin muuten ollut jo reilussa tunnissa valmis, mutta koska olin täydentänyt ensimmäistä esseetäni milloin rivien väleihin ja milloin kirjoittaen konseptin viimeiselle sivulle kokonaan uuden kappaleen, joka todellisuudessa kuului aivan toiselle sivulle, päätin kirjoittaa koko esseen uudelleen. Koska olin kirjoittanut kokonaisen konseptin, meni uudelleenkirjoittamiseen varsin paljon aikaa. Sain tentin kuitenkin valmiiksi kymmenen minuuttia ennen tenttiajan loppumista, eli luppoaikaakin suorastaan jäi! Pisin tentissä istumani aika ennen tätä viimeistä tenttiä on ollut puolitoista tuntia (Olen nopea tenttien tekijä - tiistainakin kirjoitin kolme esseetä 75 minuutissa.), eli tulipahan tässä viimeisessä tentissä rikottua sekin ennätys! :D

Asu on ajalta ennen viime viikon hirmupakkasia. Viime viikolla nimittäin sonnustauduin pitkästä aikaa housuihin ja paksuun neuleeseen sekä iskin Uggit jalkaan. Sisävaatteiden päälle puin vielä Joutsen-untuvatakin sekä toppahousut. Että sellaista eleganssia silloin! Onneksi hirmupakkaset ovat väistyneet ja voin taas pukeutua mekkoihin!

Tämä Karla Designin mekko on jo monta vuotta vanha, mutta edelleen todella hyvässä kunnossa ja yksi suosikeistani. Huomasin pitäneeni sitä aivan liian vähän tänä vuonna, joten olen ottanut vahingon takaisin ja pukenut mekon hieman useammin päälleni. Mamaliciousin neuletakki on ollut päässä jo todella paljon, joten sitä on blogissakin näkynyt muutaman kerran. Biancon saappaat ovat myös jo kymmenen vuotta vanhat ja Ralph Laurenin laukullekin käyttökertoja on kertynyt jo kiitettävästi. Hyviä hankintoja kaikki!


Tulin äsken salilta ja olen vähitellen suuntaamassa Unicafen kautta kosmetologille. Kasvojeni iho villiintyi liian paksusta kosteusvoiteesta, ja pahin tilanne on jo rauhoittunut. Haluan kuitenkin käydä ennen häitä kasvohoidossa ja ajattelin, että viimeisten tenttien jälkeen on sopiva kohta pienelle hemmottelulle! Illaksi suuntaan taas töihin, ja jossain vaiheessa pitää lukea vielä erästä kirjaakin esseetä varten. Eipähän lopu tekeminen kesken!

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Fiiliksiä

Äh, eipä tainnut eilinen tentti mennä läpi. Suoriuduin omasta mielestäni suorastaan hämmästyttävän hyvin kahdesta kysymyksestä kolmesta - etenkin kysymyksestä, joka koski todella raskaslukuista ja vaikeaa kirjaa. Sen sijaan kolmas kysymys oli aivan mahdoton enkä oikein osannut vastata siihen. Kun tentin jälkeen epätoivoisena katsoin kirjasta, mitä kysymykseen olisi pitänyt vastata, oli aika selvää, etten pääse tentistä läpi. Kaikista kysymyksistä pitää nimittäin saada vähintään ykkönen enkä taida tästä vastauksestani saada edes sitä. Oma vika ihan täysin, mutta harmittaa, kun olin kuitenkin lukenut! Onneksi olin kaukaa viisas ja otin ensi periodiin erään kurssin, jolla voin korvata tämän pohjanoteerauksen. Ei nimittäin ole oikein aikaa uusintatentille, sillä haluaisin saada kaikki opintoni valmiiksi toukokuussa!

Tänään olisi näillä näkymin kanditutkintoni viimeinen tentti, mikäli pääsen siitä läpi! Lukeminen on ollut aika olematonta, sillä panostin tuohon eiliseen tenttiin. Enkä edes löytänyt toisen luennoitsijan dioja mistään, joten valmistautumiseni niiden osalta on täysin omien muistiinpanojeni varassa. En kirjoita luennoilla mitään muuta kuin diojen ulkopuoliset huomiot, joten ei kovin hyvin mene.


Asu on parin viikon takaa, kun lähdimme etsimään miehelle pukua häitä varten. Sopiva vaihtoehto on muuten ehkä vihdoin löytynyt pitkällisen harkinnan jälkeen. Minä nimittäin olisin ostanut puvun saman tien sopivan löydyttyä, mutta mies halusi miettiä ja vertailla eri vaihtoehtoja. Lienee sanomattakin selvää, että hän on meistä kahdesta harkitsevaisempi. :D

Kuvassa on tämän talven yksi suosikkimekoistani, eli Mint & Berryn tummansininen ihanuus. Vajaamittaiset hihat saattavat kunnon pakkasilla olla varsin viileä ratkaisu, mutta onneksi päälle voi aina heittää neuletakin tai ponchon niin kuin olen tänä talvena usein tehnytkin. Ralph Laurenin laukku ja Unisan saappaat ovat myös osa tätä asua - kuinkas muutenkaan! Eilen tosin käytin tätä mekkoa uusien Vagabondin saappaideni kanssa. Löysin nimittäin tässä blogissa suursuosioon nousseet CORY-saappaat karvavuorella varustettuina Zalandosta. Nyt minulla on samoista saappaista kahdet eri versiot enkä voisi olla tyytyväisempi - etenkin kun sain alkuperäiseen pariin vihdoin vaihdatettua korkolaputkin!

Nyt täytyy kerrata viime hetken tärpit tenttiin ja suunnata vähitellen Unicafen kautta yliopistolle tenttiin. Toivottavasti tämä tentti menee paremmin kuin eilinen tentti!

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Maaliskuun alku

Helmikuun loppu ja maaliskuun alku ovat olleet aikamoisia. Sain kandini palautettua tasan viikko sitten, mikä onkin melkoinen tarina. Olen iltaisin töissä, ja sain puoli tuntia ennen töiden alkua viestin, että kypsyysnäytteeni on hyväksytty ja voin palauttaa kandini. No, tuo päivä oli helmikuun viimeinen palautuspäivä (palautuspäivät ovat aina kuukauden välein), ja olin jo kypsyysnäytteen myöhäisestä palautuksesta johtuen ollut aivan varma siitä, etten ehtisi palauttaa kandiani helmikuussa niin kuin olin alunperin suunnitellut. No, aloin heti viestin luettuani oikolukea työtäni vielä kertaalleen ja jatkoin sitä töiden jälkeen. Löysin lukuisia virheitä, joita aloin korjata kymmeneltä illalla kotiin tultuani. Sain kuin sainkin työni kuitenkin palautettua klo 23.30! Sinä hetkenä harmitti todella paljon, ettei ollut skumppaa, sillä palautusta olisi todellakin pitänyt juhlia! Seuraavana aamuna tosin huomasin, että Internet-lähteet-otsikko oli jäänyt väärälle sivulle, mutta minkäs teet. Työ on kuitenkin palautettu, ja nyt odottelen sormet ristissä arvosanaa!

Kandin tekeminen oli yllättävän iso projekti minulle; tein sitä aktiivisesti kaksi kuukautta. Teoreettisen viitekehyksen keräämiseen meni melko paljon aikaa, mutta myös haastattelujen litteroiminen oli todella työlästä ja siihen kului monta tuntia. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen aikaansaannokseeni, ja erityisen ylpeä olen siitä, että tein sen kokopäivätyöni sekä muiden opintojen ohessa!


Viime viikonloppu ja tämän viikon alkupäivät ovat kuluneet tentteihin valmistautuesssa. Minulla on tänään todella haastava tentti ja on sellainen olo, etteivät asiat ole ollenkaan hallussa. Sellainen olo on toki aina tenttiin mennessä, mutta nyt olen oikeasti kauhuissani. Olen lukenut tenttiin kolme kirjaa, joista viimeisintä tahkosin yli kahden viikon ajan. Se on aivan käsittämättömän raskaslukuinen, enkä oikein tiedä, olenko saanut siitä minkäänlaista otetta.

Huomenna on minulla on sivuaineen tentti, johon olen tämänpäiväisen tentin vuoksi valmistautunut todella heikosti. Jos molemmat tentit kuitenkin menevät läpi (toivottavasti ihan kohtuullisin arvosanoin), minulla ei enää ole tenttejä jäljellä tälle keväälle! Sitä sietäisi jopa juhlia!

Asukuva on valitettavan harmaa, mutta se koostuu onneksi vanhoista tutuista. Vilan vihreä tonttupuku on suosikkini, vaikkakin alkaa olla jo huolestuttavan nyppyinen. Siihen ei auta edes nukanpoistaja. Myös Unisan saappaat ja Hampton Republicin poncho kuuluvat vakiovarusteisiini. Kiomin nahkalaukku on muuten myös tänään käytössä, vaikka se tässä kuvassa näkyykin aika huonosti.

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Tasan kaksi kuukautta häihin!

Tänään on tasan kaksi kuukautta aikaa häihin, aika kuluu nopeasti! Ajattelin ottaa pienen katsauksen hääjärjestelyihin ja kertoa muutenkin omista tunnelmistani!

Olen jo jonkin aikaa miettinyt Facebookin hääryhmää selaillessani, että taidan olla jopa jonkinlainen anti-morsian. Minulle häiden teemavärit eivät ole sydämenasia enkä voi sietää ajatusta perinteisistä hääleikeistä. Monessa asiassa emme muutenkaan noudata perinteitä. Menemme naimisiin kirkossa, mutta juuri tänään esteettömyystutkintaa pyytäessämme totesimme, ettemme halua avioliittoon kuulutusta. Lisäksi meille molemmille tulee vain yksi sormus, joka on sekä vihki- että kihlasormus. Lisäksi kävelemme yhdessä alttarille, sillä ajatus luovutettavana olemisesta tuntuu todella oudolta - olenhan itse oman puolisoni valinnut. Emme vietä häitä edeltävää yötä erillämme, ja mieheni on nähnyt pukuni. Hääpukuni on valkoinen, mutta se ei ole täyspitkä enkä halua käyttää huntua. Hääjuhlassa ei tosiaan ole perinteisiä hääleikkejä, kuten sulhasen tai morsiamen ryöstöä. Haluamme kuitenkin järjestää tietovisan ja ehkä jotain muuta mukavaa ohjelmaa. Ohjelmassa ei myöskään ole kimpun heittoa tai sukkanauhan etsintää, sillä kokisin molemmat ohjelmanumerot lähinnä vaivaannuttaviksi. Etenkin, kun varsinainen hääjuhlamme on hyvin pieni ja intiimi. Hassunhauskat kakunkoristeet ovat mielestäni kamalia, joten sellaista meille ei tule. Myöskään mitään vieraslahjoja emme aio järjestää, silä en oikein ymmärrä niiden ideaa. Emme myöskään innostuneet save the date -korteista tai karkkibuffetista, jotka tuntuvat kovasti olevan suosiossa. Häiden jälkeen emme myöskään mene hotelliin yöksi, vaan yövymme (mahdollisten jatkojen jälkeen) omassa kodissamme.

Sydän

Vaikka emme innostu monista perinteistä, on minun hääpukuni kuitenkin valkoinen ja menemme kirkossa naimisiin. Olen myös antanut järjestää itselleni polttarit, mutta halusin tietää niiden ajankohdan etukäteen. Kerroin myös, millaista ohjelmaa toivon polttareihin ja mitä en missään tapauksessa halua niissä tapahtuvan. Toivoin myös, ettei polttareista aiheutuisi ystävilleni suuria kustannuksia. Onneksi kaasoni tuntevat minut hyvin; luotan siihen, että polttareista tulee mukavat. :)

Kävimme tosiaan tänään viemässä esteettömyystutkintapyynnön kirkkoherranvirastoon. Lisäksi olemme etsineet miehelle pukua. Nyt maaliskuussa ajattelin lisäksi ottaa yhteyttä valitsemaani kukkakauppaan. Haluaisin hääkimpuuuni ainoastaan vaaleanpunaisia pioneja, joten uskon kimpun suunnittelun olevan varsin yksinkertaista. Lisäksi olemme ensi viikolla menossa juhlapaikalle palaveriin, jossa sovimme tarkemmin häiden järjestelyistä. Mieheni ei ole vielä nähnyt juhlapaikkaa muuten kuin kuvista, joten pystymme tämän käyntimme jälkeen suunnittelemaan myös tilan koristelua. Alunperin ajattelin, ettemme koristele tilaa ollenkaan, mutta nyt olen ajatellut, että jotain pientä voisimme kehitellä pöytiin juhlapaikan tarjoamien koristusten lisäksi. Johonkin kohtaan tilaa haluaisin myös valokuvanäyttelyn meidän valokuvistamme.

Loppukuusta vietämme myös suunnitteluiltaa kaasojen ja bestmanien kanssa, jossa tarkoitus on sopia hääpäivän aikatauluista ja siitä, mitä kukakin tekee. Lisäksi meidän tulisi laatia avioehto ja hoitaa ESTA-hakemus häämatkaa varten. Kaikenlaista pientä säätöä on siis vielä tehtävänä, mutta en ota niistä stressiä!

Pioni
Millaisia ajatuksia teillä on hääperinteistä? :)