lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen päivä ja asu lumen keskellä

Huomenta! Vuoden viimeinen päivä on täällä. Vietän sen hyvin pitkälti töissä, sillä reilun viikon mittainen joululomani on nyt ohi. Loma tuli taas kerran enemmän kuin tarpeeseen; ehdin pitkästä aikaa lukea muitakin kirjoja kuin tenttikirjoja, katsoa sarjoja Netflixistä ja HBO:lta, seota viikonpäivistä ja nähdä ystäviä. Parasta oli kuitenkin yhteinen aika miehen kanssa! Olen huono tekemään uudenvuodenlupauksia, mutta voisin ehkä tehdä poikkeuksen ja yrittää löytää enemmän yhteistä aikaa parisuhteelle ensi vuonna.

Olemme muutamana vuotena pitäneet miehen kanssa yhteiset uudenvuodenjuhlat ystävillemme. Viime vuonna juhlat piti kuitenkin perua sairastumisen takia ja tänä vuonna niitä ei järjestetä ollenkaan sen vuoksi, että asunnostamme puuttuu edelleen suurin osa kalusteista ja se on muutenkin pelkkää kaaosta. Suunnitelmat uudeksi vuodeksi olivat pitkään auki, vaikka sainkin kutsun yksiin juhliin. Näillä näkymin vietämme kuitenkin rauhallista iltaa pienellä porukalla, mikä sopii minulle enemmän kuin hyvin. En kovin mielelläni lähde keskustan väentungokseen uutenavuotena. Tärkeintä tässä uudenvuodenaatossa on se, että vietämme sen yhdessä miehen kanssa ja että saan pukeutua uuteen mekkooni. :D


Tästä pääsenkin kätevästi aasinsillan kautta toiseen mekkoon, jota ei ole vielä nähty täällä blogissa. Tilasin tämän Anna Fieldin mustan mekon syksyllä Zalandosta. Mies välillä toivoo, että käyttäisin enemmän värejä muutenkin kuin urheiluvaatteissa, mutta musta on kerta kaikkiaan minun mieleeni ja kaiken lisäksi aina tyylikäs valinta! Tämä mekko sopii niin arkeen kuin hieman juhlavampiinkin tilanteisiin, olen todella tyytyväinen ostokseeni!

Vagabondin saappaat ostin jo viime keväänä ja ne ovat olleet ahkerasti käytössä syksyn aikana, vaikka niitä ei blogissa ole juuri näkynytkään. Käytän yleensä mekon kanssa korkeampikorkoisia saappaita, mutta mielestäni kokonaisuus toimii hyvin näiden matalampienkin saappaiden kanssa. Ensimmäisillä käyttökerroilla saappaat hieman hiersivät, mutta nyt ne ovat onneksi jo mukautuneet minun jalkoihini!

Laukku on vanha tuttu Ralph Laurenin laukkuni ja hiukset tuttuun tapaan auki. Arkena hiukseni ovat lähes aina kiinni, joten vapaapäivinä ja etenkin lomalla otan aina ilon irti ja pidän niitä mahdollisimman paljon auki. Ostin sitä paitsi tällä viikolla itselleni ilmakihartimen, jolla toivottavasti saan hiuksiani helposti laitettua vähän nätimmiksi. Yleensä hiukset nimittäin ovat viimeinen asia, johon kiinnitän huomiota. Katsotaan ensi vuonna, miten minä ja ilmakiharrin tulemme toimeen!

perjantai 30. joulukuuta 2016

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Yritin miettiä, miten tiivistäisin vuoden 2016 tapahtumat. Tuntuu, että on tapahtunut vaikka mitä! Alkuvuosi kului asuntoja myyden ja asuntonäytöissä ravaten. Lisäksi päätin hakea yliopistoon opiskelemaan ja valmistauduin keväällä pääsykokeisiin lukemalla raivokkaasti työn ohessa. Tein koko kevätlukukauden kuusipäiväistä työviikkoa, minkä johdosta olin jokseenkin uupunut kesäloman alkaessa.

Lukuhommia

Kesällä reissasin kotimaan lisäksi Lissabonissa ja Pariisissa ja pakkasin tavaroita muuttoa varten. Heinäkuun alussa sain tietää päässeeni opiskelemaan yliopistoon, mikä muutti elämäni suunnan. Muutimme elokuun puolivälissä mieheni kanssa uuteen kotiin ja aloitimme kuukautta myöhemmin remontin, joka on nyt paria listaa vaille valmis.

Lissabonissa

Syksy kului remontin keskellä eläessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Olen tasapainoillut työn, opintojen ja parisuhteen kanssa aika lailla, mutta jaksanut omasta mielestäni hyvin. Opinnot ovat sujuneet pääosin mainiosti, ja olenpa saanut jopa yhden vitosenkin. Pidän opiskelusta ja olen muutamassa kuukaudessa omasta mielestäni oppinut todella paljon! Vaikka hommaa on enemmän kuin tarpeeksi, auttaa opiskelu omalla tavallaan myös työssä jaksamisessa. Minulla kun on tapana vatvoa joitain asioita pitkään, mikä on varsin uuvuttavaa. Nyt opiskellessa ei ole aikaa muuhun kuin olennaisuuksiin, joten koen suuresta työmäärästä huolimatta jaksavani aika hyvin.

Se mikä minua harmittaa kuluneessa vuodessa on se, että etenkin syksyn aikana treenirutiinini on kuihtunut minimaaliseksi ja ettei ulkoiluun ole ollut aikaa. Siitä olen kuitenkin iloinen, että onnistuin pudottamaan painoa viitisen kiloa syksyn aikana ja koen viihtyväni taas aavistuksen verran paremmin omassa kehossani. Jouluna paino tosin nousi kilon verran kaiken herkuttelun ja muutenkin poikkeavan ruokavalion takia, mutta eiköhän se tästä lähde taas laskemaan arkielämän myötä.

Kaipaan tulevalta vuodelta enemmän yhteistä aikaa miehen kanssa; tapaninpäivänä oli ihanaa katsoa yhdessä Netflixiä ja vain olla - siihen ei ole juurikaan ollut aikaa tänä syksynä. No, tämä työ- ja opiskelutahti jatkuu näillä näkymin ainoastaan puolitoista vuotta, minkä jälkeen tilanne toivottavasti helpottaa. Ja onhan välissä pitkä kesälomakin!
Uusi vuosi Tenavien tapaan!

Ensi vuonna täytän kolmekymmentä vuotta, mitä aiomme miehen kanssa juhlistaa Jenkkilän reissulla. Sen suunnittelu alkaa toivottavasti pian ja kuulette siitä varmasti myös blogin puolella! Muita suunnitelmia tulevaan ei oikeastaan ole, tai no, tietenkin valmistuminen. Se ei kuitenkaan ole vielä ensi vuoden juttuja. Ensi vuonna täytyy kalustaa kotimme, ja kesällä sitten puolestaan mies aikoo rakentaa meille terassin. Innolla odotan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan - toivottavasti kaikkea positiivista! Mielen päällä on nimittäin muutama ikävä asia, joille en itse voi tehdä mitään. Ei siis auta kuin toivoa, että asiat järjestyvät niin kuin niillä on tähänkin mennessä ollut tapana järjestyä!

torstai 29. joulukuuta 2016

I Love Me -messujen ostokset

Huomasin, että olen kokonaan unohtanut esitellä I Love Me -messujen ostokset. Messuthan olivat jo lokakuun puolella, mutta opiskelu-, työ- ja remppakiireiden vuoksi en ole ehtinyt esitellä ostoksiani vielä ollenkaan. Tuntuu siltä, että messut olivat ihan äsken, mutta onhan niistä kieltämättä jo aikaa vaikka kuinka paljon! Syksy hujahti ohi hetkessä, saa nähdä kuluuko kevät yhtä nopeasti. Usein arki rullaa normaaleja uomiaan joulusta pääsiäiseen, mutta sen jälkeen aika kuluu hujauksessa ja yhtäkkiä ollaankin kesässä.

I Love Me -messuilla ihastuin Doppin pisteellä tähän ihanaan vaaleanpunaiseen villahuiviin, jota olen käyttänyt useasti syksyn ja alkutalven aikana. Huivin sävy on mielestäni ihana ja sen pituus on sopiva minulle. Acnen Canada-huivin pituus on nimittäin omaan makuuni aavistuksen liian lyhyt ja sen materiaali on myös aavistuksen kutisevaa laatua. Tämä vaaleanpunainen villahuivi ei kuitenkaan kutita ollenkaan!

Olin jo jonkin aikaa haaveillut Sauson käsineistä ja tilaisuuden tultua nappasin nämä messutarjouksesta mukaani. Omistan ennalta mustat ja hyvin vaalean beiget käsineet ja olisin oikeastaan tarvinnut konjakinväriset hanskat. Päädyin kuitenkin räväkän pinkkiin väriin ja olen ollut todella tyytyväinen. Olen käyttänyt kyseisiä käsineitä todella paljon, viimeksi tänään! Arvoin kahden koon välillä ja päädyin lopulta suurempaan, eli kokoon kuusi. Luulen, että seuraavia Sauson käsineitä ostaessani päädyn kuitenkin puolta pienempään kokoon.


Minulla oli ostohousut jalassa messuilla, sillä hankin itselleni myös Bernie Mev -kengät töihin. Ihastuin kenkien keveyteen ja siihen, että ne näyttivät omaan silmääni tyylikkäiltä. En nimittäin halua kulkea töissä terveyssandaaleissa, mutta tahdon silti kenkien olevan sellaiset, että jaksan seistä niillä tarvittaessa koko päivän. Nämä kengät joutuivatkin heti ensimmäisellä käyttökerralla tositestiin, sillä vedin ne jalassa lähes 12 tunnin päivän. Hieman pelkäsin, että uudet kengät saattaisivat hiertää tai muuten tuntua huonoilta jaloissa ensimmäisellä käyttökerralla, mutta huoli oli täysin turha. Nämä kengät istuivat kuin hansikas!

Nyt alan orientoitua tähän päivään; tarkoitus on käydä hieman asioilla keskustassa. Tarkoitus on ostaa hieman kuohuvaa uudeksivuodeksi sekä hakea iltapukuni pesulasta. Sen lisäksi yritän löytää pari lyhtyä etupihallemme - peukut pystyyn, että löydän sopivat!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Jouluja vaan!

Tämä joulu oli todella erilainen omalla kohdallani. Opiskelu- ja työkiireiden sekä remontin vuoksi en ehtinyt yhtään orientoitua jouluun. Yleensä aloitan joululahjojen ostamisen jo lokakuussa ja isken joulukoristeet esille isänpäivänä, mutta tänä vuonna kaikki jäi viime tinkaan. Oikeastaan koristelin joulukuusenkin vasta tapaninpäivänä, kun palasin reissusta. Kerroin jo aikaisemmin, ettemme aikoneet hankkia perheessäni ollenkaan joululahjoja, mistä pidimmekin kiinni. Sen sijaan muiden lahjojen ostaminen jäi todella viime tippaan. Yritin virittäytyä joulutunnelmaan pistäytymällä Tuomaan markkinoilla ja käymällä joulukonsertissa, mutta mikään ei oikein toiminut. Töissä ja opinnoissa oli paljon stressiä ja kiirettä enkä ehtinyt joulukuussa oikeastaan muuta kuin käydä kotona välillä nukkumassa. Kaiken lisäksi nappasin itselleni flunssan sopivasti jouluksi; nenä alkoi vuotaa viimeisenä työpäivänä viimeisen tunnin aikana. Aika osuva ajoitus siis!

Joulupöytä odottamassa ruokailijoita
Vietimme joulun Lapissa, joten lunta riitti! Pääsin myös muutamassa päivässä irrottautumaan täydellisesti arjesta, mikä myös oli ihanaa. Ruoka oli hyvää ja sain jopa muutaman paketin, mutta ensimmäistä kertaa tänä jouluna minua harmitti se, ettemme viettäneet miehen kanssa yhdessä joulua. Olen aikaisemmin ajatellut, että voisimme miettiä yhteistä joulua joskus hamassa tulevaisuudessa. Olen ainoa lapsi, joten myös sen vuoksi olen pitänyt tärkeänä myös omien vanhempieni kannalta sitä, että olen jouluna heidän kanssaan. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että olisin valmis viettämään joulua välillä myös miehen perheen kanssa. Täytyy seuraavan vuoden aikana pohtia, miten toimimme ensi jouluna, mutta ainakin nyt on sellainen olo, että haluan viettää sen yhdessä mieheni kanssa.

Olen tämän viikon lomalla ja olen keskittynyt lähinnä rentoutumaan. Minulla oli jouluviikolla kaksi tenttiä, joten pieni lepotauko on todella tullut tarpeeseen hektisen syksyn jälkeen. Olen lähinnä lukenyt (muita kuin tenttikirjoja) ja tuijottanut Netflixiä. Uudeksivuodeksi ei ole vielä mitään suunnitelmia; saa nähdä mitä silloin tapahtuu vai tapahtuuko oikeastaan mitään sen kummempaa!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pikkujoulutunnelmia itsenäisyyspäivän väreissä

Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää! Ehdin jo katsoa Tuntemattoman sotilaan, mikä on varmasti monelle yksi itsenäisyyspäivän perinteistä. Ostin myös optimistisesti itsenäisyyspäivän kynttilät jo hyvissä ajoin ajatellen, että saisin ne laitettua esille kotona. No, remontti on kyllä edistynyt ihan hyvin, mutta ei ole vielä siinä pisteessä, että voisin polttaa kynttilöitä kotona. Meillä ei edelleenkään ole huonekaluja sänkyä, senkkiä ja nojatuolia lukuunottamatta. Makkari tosin on kahta jalkalistaa vaille valmis ja keittiöstä puuttuu enää liesituulettimen "sokkeli". Sen sijaan eteinen ja toinen makuuhuone on vielä kokonaan laittamatta, vessa maalamatta ja lisäksi listat puuttuvat kaikkialta muualta paitsi makkarista. Toiveenani on saada koti valmiiksi jouluun mennessä, mutta katsotaan miten käy.

Joulufiilis on pahasti kateissa, kun en saa laitettua joulukoristeita esille. Harmittaa, mutta minkäs teet. Onneksi olen jouluna Lapissa, joten toivottavasti pääsen siellä kotioloja paremmin joulutunnelmaan. Joulunaika on mielestäni yksi vuoden parhaista ajankohdista ja nyt tuntuu siltä, että se menee minulta ihan täysin ohi.


En suoraan sanottuna muista, mihin tilaisuuteen pukeuduin tähän ihanaan Espritin sähkönsiniseen mekkoon. Kuva on nimittäin otettu marraskuun puolella, kun lunta satoi vähän enemmänkin. Ajattelin tämän asun kuitenkin sopivan hyvin tähän itsenäisyyspäivään, vaikka en itse tee tänään oikein mitään. Luvassa on tenttikirjallisuuteen perehtymistä ja mahdollisesti salillä käymistä. Linnan juhlia varmaan seuraan puolella silmällä, sillä tenttikirjallisuutta on todella paljon. Minulla on viimeinen tentti 19.12. Sen jälkeen aion rentoutua muutaman päivän ajan ennen kuin aloitan seuraavaan tenttiin valmistautumisen sekä muiden rästitehtävien tekemisen!

Espritin mekon lisäksi yhdistin asuun Ralph Laurenin konjakinvärisen laukun sekä Unisan luottosaappaani. Punasin myös rohkeasti huuleni, vaikka yleensä luotan hieman vaaleampiin huulipuniin tai kiiltoihin.

Nyt alan laittaa ruokaa, minkä jälkeen yritän suunnata salille! Mukavaa itsenäisyyspäivän jatkoa teille kaikille!