lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen päivä ja asu lumen keskellä

Huomenta! Vuoden viimeinen päivä on täällä. Vietän sen hyvin pitkälti töissä, sillä reilun viikon mittainen joululomani on nyt ohi. Loma tuli taas kerran enemmän kuin tarpeeseen; ehdin pitkästä aikaa lukea muitakin kirjoja kuin tenttikirjoja, katsoa sarjoja Netflixistä ja HBO:lta, seota viikonpäivistä ja nähdä ystäviä. Parasta oli kuitenkin yhteinen aika miehen kanssa! Olen huono tekemään uudenvuodenlupauksia, mutta voisin ehkä tehdä poikkeuksen ja yrittää löytää enemmän yhteistä aikaa parisuhteelle ensi vuonna.

Olemme muutamana vuotena pitäneet miehen kanssa yhteiset uudenvuodenjuhlat ystävillemme. Viime vuonna juhlat piti kuitenkin perua sairastumisen takia ja tänä vuonna niitä ei järjestetä ollenkaan sen vuoksi, että asunnostamme puuttuu edelleen suurin osa kalusteista ja se on muutenkin pelkkää kaaosta. Suunnitelmat uudeksi vuodeksi olivat pitkään auki, vaikka sainkin kutsun yksiin juhliin. Näillä näkymin vietämme kuitenkin rauhallista iltaa pienellä porukalla, mikä sopii minulle enemmän kuin hyvin. En kovin mielelläni lähde keskustan väentungokseen uutenavuotena. Tärkeintä tässä uudenvuodenaatossa on se, että vietämme sen yhdessä miehen kanssa ja että saan pukeutua uuteen mekkooni. :D


Tästä pääsenkin kätevästi aasinsillan kautta toiseen mekkoon, jota ei ole vielä nähty täällä blogissa. Tilasin tämän Anna Fieldin mustan mekon syksyllä Zalandosta. Mies välillä toivoo, että käyttäisin enemmän värejä muutenkin kuin urheiluvaatteissa, mutta musta on kerta kaikkiaan minun mieleeni ja kaiken lisäksi aina tyylikäs valinta! Tämä mekko sopii niin arkeen kuin hieman juhlavampiinkin tilanteisiin, olen todella tyytyväinen ostokseeni!

Vagabondin saappaat ostin jo viime keväänä ja ne ovat olleet ahkerasti käytössä syksyn aikana, vaikka niitä ei blogissa ole juuri näkynytkään. Käytän yleensä mekon kanssa korkeampikorkoisia saappaita, mutta mielestäni kokonaisuus toimii hyvin näiden matalampienkin saappaiden kanssa. Ensimmäisillä käyttökerroilla saappaat hieman hiersivät, mutta nyt ne ovat onneksi jo mukautuneet minun jalkoihini!

Laukku on vanha tuttu Ralph Laurenin laukkuni ja hiukset tuttuun tapaan auki. Arkena hiukseni ovat lähes aina kiinni, joten vapaapäivinä ja etenkin lomalla otan aina ilon irti ja pidän niitä mahdollisimman paljon auki. Ostin sitä paitsi tällä viikolla itselleni ilmakihartimen, jolla toivottavasti saan hiuksiani helposti laitettua vähän nätimmiksi. Yleensä hiukset nimittäin ovat viimeinen asia, johon kiinnitän huomiota. Katsotaan ensi vuonna, miten minä ja ilmakiharrin tulemme toimeen!

perjantai 30. joulukuuta 2016

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Yritin miettiä, miten tiivistäisin vuoden 2016 tapahtumat. Tuntuu, että on tapahtunut vaikka mitä! Alkuvuosi kului asuntoja myyden ja asuntonäytöissä ravaten. Lisäksi päätin hakea yliopistoon opiskelemaan ja valmistauduin keväällä pääsykokeisiin lukemalla raivokkaasti työn ohessa. Tein koko kevätlukukauden kuusipäiväistä työviikkoa, minkä johdosta olin jokseenkin uupunut kesäloman alkaessa.

Lukuhommia

Kesällä reissasin kotimaan lisäksi Lissabonissa ja Pariisissa ja pakkasin tavaroita muuttoa varten. Heinäkuun alussa sain tietää päässeeni opiskelemaan yliopistoon, mikä muutti elämäni suunnan. Muutimme elokuun puolivälissä mieheni kanssa uuteen kotiin ja aloitimme kuukautta myöhemmin remontin, joka on nyt paria listaa vaille valmis.

Lissabonissa

Syksy kului remontin keskellä eläessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Olen tasapainoillut työn, opintojen ja parisuhteen kanssa aika lailla, mutta jaksanut omasta mielestäni hyvin. Opinnot ovat sujuneet pääosin mainiosti, ja olenpa saanut jopa yhden vitosenkin. Pidän opiskelusta ja olen muutamassa kuukaudessa omasta mielestäni oppinut todella paljon! Vaikka hommaa on enemmän kuin tarpeeksi, auttaa opiskelu omalla tavallaan myös työssä jaksamisessa. Minulla kun on tapana vatvoa joitain asioita pitkään, mikä on varsin uuvuttavaa. Nyt opiskellessa ei ole aikaa muuhun kuin olennaisuuksiin, joten koen suuresta työmäärästä huolimatta jaksavani aika hyvin.

Se mikä minua harmittaa kuluneessa vuodessa on se, että etenkin syksyn aikana treenirutiinini on kuihtunut minimaaliseksi ja ettei ulkoiluun ole ollut aikaa. Siitä olen kuitenkin iloinen, että onnistuin pudottamaan painoa viitisen kiloa syksyn aikana ja koen viihtyväni taas aavistuksen verran paremmin omassa kehossani. Jouluna paino tosin nousi kilon verran kaiken herkuttelun ja muutenkin poikkeavan ruokavalion takia, mutta eiköhän se tästä lähde taas laskemaan arkielämän myötä.

Kaipaan tulevalta vuodelta enemmän yhteistä aikaa miehen kanssa; tapaninpäivänä oli ihanaa katsoa yhdessä Netflixiä ja vain olla - siihen ei ole juurikaan ollut aikaa tänä syksynä. No, tämä työ- ja opiskelutahti jatkuu näillä näkymin ainoastaan puolitoista vuotta, minkä jälkeen tilanne toivottavasti helpottaa. Ja onhan välissä pitkä kesälomakin!
Uusi vuosi Tenavien tapaan!

Ensi vuonna täytän kolmekymmentä vuotta, mitä aiomme miehen kanssa juhlistaa Jenkkilän reissulla. Sen suunnittelu alkaa toivottavasti pian ja kuulette siitä varmasti myös blogin puolella! Muita suunnitelmia tulevaan ei oikeastaan ole, tai no, tietenkin valmistuminen. Se ei kuitenkaan ole vielä ensi vuoden juttuja. Ensi vuonna täytyy kalustaa kotimme, ja kesällä sitten puolestaan mies aikoo rakentaa meille terassin. Innolla odotan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan - toivottavasti kaikkea positiivista! Mielen päällä on nimittäin muutama ikävä asia, joille en itse voi tehdä mitään. Ei siis auta kuin toivoa, että asiat järjestyvät niin kuin niillä on tähänkin mennessä ollut tapana järjestyä!

torstai 29. joulukuuta 2016

I Love Me -messujen ostokset

Huomasin, että olen kokonaan unohtanut esitellä I Love Me -messujen ostokset. Messuthan olivat jo lokakuun puolella, mutta opiskelu-, työ- ja remppakiireiden vuoksi en ole ehtinyt esitellä ostoksiani vielä ollenkaan. Tuntuu siltä, että messut olivat ihan äsken, mutta onhan niistä kieltämättä jo aikaa vaikka kuinka paljon! Syksy hujahti ohi hetkessä, saa nähdä kuluuko kevät yhtä nopeasti. Usein arki rullaa normaaleja uomiaan joulusta pääsiäiseen, mutta sen jälkeen aika kuluu hujauksessa ja yhtäkkiä ollaankin kesässä.

I Love Me -messuilla ihastuin Doppin pisteellä tähän ihanaan vaaleanpunaiseen villahuiviin, jota olen käyttänyt useasti syksyn ja alkutalven aikana. Huivin sävy on mielestäni ihana ja sen pituus on sopiva minulle. Acnen Canada-huivin pituus on nimittäin omaan makuuni aavistuksen liian lyhyt ja sen materiaali on myös aavistuksen kutisevaa laatua. Tämä vaaleanpunainen villahuivi ei kuitenkaan kutita ollenkaan!

Olin jo jonkin aikaa haaveillut Sauson käsineistä ja tilaisuuden tultua nappasin nämä messutarjouksesta mukaani. Omistan ennalta mustat ja hyvin vaalean beiget käsineet ja olisin oikeastaan tarvinnut konjakinväriset hanskat. Päädyin kuitenkin räväkän pinkkiin väriin ja olen ollut todella tyytyväinen. Olen käyttänyt kyseisiä käsineitä todella paljon, viimeksi tänään! Arvoin kahden koon välillä ja päädyin lopulta suurempaan, eli kokoon kuusi. Luulen, että seuraavia Sauson käsineitä ostaessani päädyn kuitenkin puolta pienempään kokoon.


Minulla oli ostohousut jalassa messuilla, sillä hankin itselleni myös Bernie Mev -kengät töihin. Ihastuin kenkien keveyteen ja siihen, että ne näyttivät omaan silmääni tyylikkäiltä. En nimittäin halua kulkea töissä terveyssandaaleissa, mutta tahdon silti kenkien olevan sellaiset, että jaksan seistä niillä tarvittaessa koko päivän. Nämä kengät joutuivatkin heti ensimmäisellä käyttökerralla tositestiin, sillä vedin ne jalassa lähes 12 tunnin päivän. Hieman pelkäsin, että uudet kengät saattaisivat hiertää tai muuten tuntua huonoilta jaloissa ensimmäisellä käyttökerralla, mutta huoli oli täysin turha. Nämä kengät istuivat kuin hansikas!

Nyt alan orientoitua tähän päivään; tarkoitus on käydä hieman asioilla keskustassa. Tarkoitus on ostaa hieman kuohuvaa uudeksivuodeksi sekä hakea iltapukuni pesulasta. Sen lisäksi yritän löytää pari lyhtyä etupihallemme - peukut pystyyn, että löydän sopivat!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Jouluja vaan!

Tämä joulu oli todella erilainen omalla kohdallani. Opiskelu- ja työkiireiden sekä remontin vuoksi en ehtinyt yhtään orientoitua jouluun. Yleensä aloitan joululahjojen ostamisen jo lokakuussa ja isken joulukoristeet esille isänpäivänä, mutta tänä vuonna kaikki jäi viime tinkaan. Oikeastaan koristelin joulukuusenkin vasta tapaninpäivänä, kun palasin reissusta. Kerroin jo aikaisemmin, ettemme aikoneet hankkia perheessäni ollenkaan joululahjoja, mistä pidimmekin kiinni. Sen sijaan muiden lahjojen ostaminen jäi todella viime tippaan. Yritin virittäytyä joulutunnelmaan pistäytymällä Tuomaan markkinoilla ja käymällä joulukonsertissa, mutta mikään ei oikein toiminut. Töissä ja opinnoissa oli paljon stressiä ja kiirettä enkä ehtinyt joulukuussa oikeastaan muuta kuin käydä kotona välillä nukkumassa. Kaiken lisäksi nappasin itselleni flunssan sopivasti jouluksi; nenä alkoi vuotaa viimeisenä työpäivänä viimeisen tunnin aikana. Aika osuva ajoitus siis!

Joulupöytä odottamassa ruokailijoita
Vietimme joulun Lapissa, joten lunta riitti! Pääsin myös muutamassa päivässä irrottautumaan täydellisesti arjesta, mikä myös oli ihanaa. Ruoka oli hyvää ja sain jopa muutaman paketin, mutta ensimmäistä kertaa tänä jouluna minua harmitti se, ettemme viettäneet miehen kanssa yhdessä joulua. Olen aikaisemmin ajatellut, että voisimme miettiä yhteistä joulua joskus hamassa tulevaisuudessa. Olen ainoa lapsi, joten myös sen vuoksi olen pitänyt tärkeänä myös omien vanhempieni kannalta sitä, että olen jouluna heidän kanssaan. Nyt olen kuitenkin sitä mieltä, että olisin valmis viettämään joulua välillä myös miehen perheen kanssa. Täytyy seuraavan vuoden aikana pohtia, miten toimimme ensi jouluna, mutta ainakin nyt on sellainen olo, että haluan viettää sen yhdessä mieheni kanssa.

Olen tämän viikon lomalla ja olen keskittynyt lähinnä rentoutumaan. Minulla oli jouluviikolla kaksi tenttiä, joten pieni lepotauko on todella tullut tarpeeseen hektisen syksyn jälkeen. Olen lähinnä lukenyt (muita kuin tenttikirjoja) ja tuijottanut Netflixiä. Uudeksivuodeksi ei ole vielä mitään suunnitelmia; saa nähdä mitä silloin tapahtuu vai tapahtuuko oikeastaan mitään sen kummempaa!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pikkujoulutunnelmia itsenäisyyspäivän väreissä

Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää! Ehdin jo katsoa Tuntemattoman sotilaan, mikä on varmasti monelle yksi itsenäisyyspäivän perinteistä. Ostin myös optimistisesti itsenäisyyspäivän kynttilät jo hyvissä ajoin ajatellen, että saisin ne laitettua esille kotona. No, remontti on kyllä edistynyt ihan hyvin, mutta ei ole vielä siinä pisteessä, että voisin polttaa kynttilöitä kotona. Meillä ei edelleenkään ole huonekaluja sänkyä, senkkiä ja nojatuolia lukuunottamatta. Makkari tosin on kahta jalkalistaa vaille valmis ja keittiöstä puuttuu enää liesituulettimen "sokkeli". Sen sijaan eteinen ja toinen makuuhuone on vielä kokonaan laittamatta, vessa maalamatta ja lisäksi listat puuttuvat kaikkialta muualta paitsi makkarista. Toiveenani on saada koti valmiiksi jouluun mennessä, mutta katsotaan miten käy.

Joulufiilis on pahasti kateissa, kun en saa laitettua joulukoristeita esille. Harmittaa, mutta minkäs teet. Onneksi olen jouluna Lapissa, joten toivottavasti pääsen siellä kotioloja paremmin joulutunnelmaan. Joulunaika on mielestäni yksi vuoden parhaista ajankohdista ja nyt tuntuu siltä, että se menee minulta ihan täysin ohi.


En suoraan sanottuna muista, mihin tilaisuuteen pukeuduin tähän ihanaan Espritin sähkönsiniseen mekkoon. Kuva on nimittäin otettu marraskuun puolella, kun lunta satoi vähän enemmänkin. Ajattelin tämän asun kuitenkin sopivan hyvin tähän itsenäisyyspäivään, vaikka en itse tee tänään oikein mitään. Luvassa on tenttikirjallisuuteen perehtymistä ja mahdollisesti salillä käymistä. Linnan juhlia varmaan seuraan puolella silmällä, sillä tenttikirjallisuutta on todella paljon. Minulla on viimeinen tentti 19.12. Sen jälkeen aion rentoutua muutaman päivän ajan ennen kuin aloitan seuraavaan tenttiin valmistautumisen sekä muiden rästitehtävien tekemisen!

Espritin mekon lisäksi yhdistin asuun Ralph Laurenin konjakinvärisen laukun sekä Unisan luottosaappaani. Punasin myös rohkeasti huuleni, vaikka yleensä luotan hieman vaaleampiin huulipuniin tai kiiltoihin.

Nyt alan laittaa ruokaa, minkä jälkeen yritän suunnata salille! Mukavaa itsenäisyyspäivän jatkoa teille kaikille!

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Lettinuttura

 Mukavaa sunnuntaita! Minä suuntaan vähitellen töihin ja sitten olisi tarkoitus pistäytyä vielä salilla. Ajattelin kuitenkin laittaa vielä tarkempia kuvia vuosijuhlien kampauksestani, josta tuli parempi kuin ikinä olisin voinut kuvitella. Minulla ei nimittäin ollut mitään ideaa omasta kampauksestani, vaan ohjeistukseni oli luokkaa "ei tavallinen nuttura, mutta kaikki hiukset kiinni". Olin siis enemmän kuin tyytyväinen tähän kamapukseen, jonka ystäväni loihti minulle!


Kampaus pysyi hyvänä koko illan ja vielä seuraavan päivänkin. Olen aika varma, että ystäväni saa tehdä minulle vielä uuden kampauksen kesällä, kun olisi tarkoitus juhlistaa  30-vuotissynttäreitäni. Ehkäpä jossain vaiheessa myös häät ovat ajankohtaiset!


Vuosijuhlissa kaikkien hiusten pitäisi olla kiinnitettyinä. Huomasin tosin, että ainakaan meidän ainejärjestömme juhlissa kaikki eivät olleet noudattaneet tätä ohjeistusta. Kaikilla ei myöskään ollut täyspitkää iltapukua, vaikka sekin kuuluu etikettiin. Hartiahuiveja sen sijaan näkyi monella. Minäkin otin varmuuden vuoksi mustan hartiahuivin mukaan, mutta jätin sen laukkuuni. Oma pukuni kun ei paljastanut olkapäitä enkä sen vuoksi katsonut tarvitsevani huivia.


lauantai 19. marraskuuta 2016

Frozen-prinsessana

En todellakaan tavoitellut mitään Frozen-tunnelmaa valitessani iltapukua ensimmäisiin vuosijuhliini; koko asia ei tullut edes mieleeni. Serkkuni kuitenkin kommentoi nämä kuvat nähdessään heti, että näytän ihan Frozenin Elsalta. Kieltämättä sellainen saattaa hyvinkin olla mahdollista etenkin kun kampauksenikin on lettikampaus. Mitenkään tarkoituksellista se ei kuitenkaan ole. :D

Selailin jo syyskuussa Zalandon sivuja musta iltapuku mielessäni, mutta ihastuin loppujen lopuksi tähän Luxuar Fashionin iltapukuun silbergrau-värissä. Tilasin kokeiluun myös pari muuta pukua, mutta tämä vei voiton sekä minun että mieheni mielestä.

Koska mekossa oli todella pitkä helma, jouduin viemään sen ompelijalle lyhennykseen. Onneksi olin hankkinut iltapuvun innoissani jo todella hyvissä ajoin eikä lyhennyksellä ollut kiire. Tosin siitä tietenkin tuli lähes satasen verran lisähintaa jo muutenkin aika arvokkaalle iltapuvulleni. Hoksasin nimittäin vasta tämän puvun ostettuani, että olisin tietenkin voinut harkita myös puvun vuokraamista. No, täytyy osallistua moniin vuosijuhliin, jotta puvun hinta tulee katettua!


Esittelen kampaustani hieman myöhemmin - sen teki eräs taitava ystäväni. Koska puku itsessään oli minusta todella kaunis ja sen rintamuksessa oli hieman koristeita, halusin pitää muuten tyylin todella simppelinä. Niinpä lisäsin asuuni ainoastaan helmirannekorun sekä pienet helminapit.

En todellakaan ole taitava meikkaaja, joten ajattelin etsiä Youtubesta muutamia meikkivideoita, joiden avulla toteuttaisin meikkini. Meidän vuosijuhlamme osuivat nimittäin pyhäinpäivälle, jolloin monet paikat olivat kiinni. Muuten olisin saattanut jopa satsata ammattilaisen tekemään meikkiin.

Valitettavasti Youtube-videon perusteella tehdystä meikistä tuli suoraan sanottuna ihan kamala ja päädyin pesemään sen pois. Sain kuitenkin ihan omin taidoin tehtyä mielestäni kerrankin aika kivan meikin, joten olin todella tyytyväinen kokonaisuuteen! Kynnet lakkasit trendiväri greigellä, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna myös punaiset kynnet olisivat voineet sopia kokonaisuuteen.


Mukanani oli myös pieni musta iltalaukku, mutta se ei päätynyt näihin kuviin. Ajatuksissani otin myös väärät kengät mukaani, vaikka mekon helma oli sovitettu toisien kenkien mukaan. Onneksi molemmissa kengissä oli samankorkuinen korko, joten puku istui vääristä kengistä huolimatta hyvin. Olin ajatellut laittaa mattanahkaiset mustat avokkaat jalkaan, mutta otin erehdyksessä mukaan kiiltonahkaiset mustat avokkaat. Onneksi iltapuvun helman kuuluu peittää kengät, joten tämä virhe ei näkynyt ulospäin!

Juhlissa oli hauskaa ja pistäydyin nopeasti myös jatkoilla. Ensi vuonna olisi kyllä mukavaa päästä uudelleen mukaan! Nyt kun vielä saisin kiikutettua iltapukuni pesulaan, voisin laittaa sen kaappiin odottamaan seuraavia juhlia!

perjantai 18. marraskuuta 2016

Viikonloppua kohti!

Viikko meni minusta ihan käsittämättömän nopeasti, tuntuu että vasta äsken oli maanantai! No, parempi näin, vaikka viikonloppu kuluukin omalta osaltani taas vahvasti töissä. Se hyvä puoli tässä tosin on, että saan jouluna pidettyä viikon mittaisen loman! Olemme lähdössä viettämään joulua taas perinteisesti Lappiin, ja tämän hektisen syksyn jälkeen pieni hengähdystauko tekee enemmän kuin hyvää! Joudun tosin viettämään aikaa tenttikirjojen parissa myös jouluna, sillä minulla on iso tentti tammikuussa. Enköhän kuitenkin ehdi lukea (vihdoin) myös jotain muuta kuin tenttikirjoja!

Tekisi muuten todella paljon mieli laittaa jo joulukoristeet esille, mutta se ei valitettavasti onnistu vielä. Elättelen toivetta, että remontti olisi vihdoin ja viimein kuun lopussa valmis, mutta en kyllä uskalla vielä kirkossa kuuluttaa tätä asiaa. Toivossa on kuitenkin hyvä elää. :D

Tämä päivä oli aika hektinen. Aamulla tosin olin Musiikkitalolla seuraamassa Helsingin kaupunginorkesterin kenraaliharjoituksia, mikä tarjosi mukavan hengähdystauon päivään. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Musiikkitalolla, joten oli mielenkiintoista nähdä, millainen se on sisältä. Aika hienoa oli! Istuin tosin todella korkealla parvella ja koin korkeanpaikan kammoa koko harjoituksen ajan, mikä hieman hankaloitti konserttielämyksestä nauttimista.


Konsertin jälkeen kävin lounaalla sekä joulu- ja synttärilahjaostoksilla. Olemme tosiaan perheen kesken sopineet, ettemme vaihda joululahjoja. Molemmilla vanhemmillani on kuitenkin syntymäpäivä joulukuussa, joten olen jo aloittanut lahjojen metsästämisen. Löysin äidilleni jo yhden osan lahjaan, mutta haluaisin ostaa vielä jotain siihen lisäksi. Ostin melkein Marks & Spencerin punaisen kashmirhuivin hänelle tänään, mutta totesin sitten punaisen sävyn olevan aavistuksen vääränlainen.

Parit joululahjat ostin jo I Love Me -messuilta, joten enää puuttuu oikeastaan muutama lahja. Eniten ehkä odotan marraskuun alussa syntyneen (tulevan) kummityttöni lahjan ostamista. Ostin hänelle jo "syntymislahjaksi" pinkin Helsingin yliopiston bodyn. Täytyy miettiä, mitä keksin ensimmäiseksi joululahjaksi!

Iltapäivä ja ilta kuluivat pitkälti töissä, mutta ehdin aivan viime minuuteilla juosta vielä kirjastoon palauttamaan erään pahasti myöhässä olevan tenttikirjan! Yritän lukea tenttikirjat aina pari kertaa läpi, joten nyt toivon sormet ristissä, että saan kaikki kirjat haltuuni vielä optimisti juuri ennen tenttiä! En ole kovin ahkera tekemään kirjoista muistiinpanoja, vaan olen tähän asti panostanut vain kirjojen sekä diojen lukemiseen. Ainakin ensimmäisessä tentissä tämä tekniikka toimi, sillä sain siitä arvosanaksi nelosen asteikon ollessa nollasta viiteen. Toivottavasti sama meininki jatkuu myös tulevissa tenteissä!

Nyt nautin vielä kupillisen jouluteetä ennen kuin suuntaan nukkumaan ja valmistautumaan uuteen työpäivään. Mukavaa ja toivottavasti vähän rentouttavampaa viikonloppua teille kuin mitä omani on! :)

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Alkuviikon tunnelmia

Huomenta! Tämä viikko on ollut sillä tavalla onnistunut, että olemme vihdoin ja viimein saaneet ostettua kotiimme uuden lattian! Sen etsiminen oli yllättävän vaikeaa, sillä halusimme mielellään valkoisen ja aavistuksen harmaaseen taittavan lattian, joka olisi sävyltään viileä. Aika monessa rautakaupassa valaistus oli sellainen, että se taittoi puhtaanvalkoisenkin kermaan. Sen vuoksi katselimmekin sopivia vaihtoehtoja etukäteen netistä ja yritimme sitten paikan päällä pohtia, olisiko lattian sävy oikea vai ei. Asunnossamme on ennestään parketti, mutta päätimme asentaa sen päälle laminaatin. Parketin kuvio ei nimittäin ollut mieleemme ja koska purimme yhtä seinää jonkin verran, lattia oli pelkästään sen vuoksi pakko uusia.

Yhtä aikaa lattian kanssa hankimme myös uudet väliovet ja karmit samoin kuin listat. Odotan jännityksellä, miltä kotimme näyttää kun ne kaikki on saatu paikoilleen! Silloin remppa alkaa nimittäin vihdoin ja viimein olla valmis ja pääsemme pohtimaan sisustusta! Miehellä on jo hieno idea taulusta; katsotaan miten sen toteutus sujuu.


Asu on jälleen ajalta ennen lunta. Kävimme miehen kanssa vanhassa kodissamme illallisella ja päätin sonnustautua Vilan mustaan trikoomekkoon sekä Unisan luottosaappaisiini. Niin kuin edellisessäkin asussani, myös tällä kertaa nappasin mukaani Banana Republicin laukkuni. Minusta on mukavaa käyttää vapaa-ajalla vähän pienempiä laukkuja aina kuin mahdollista, sillä arkena raahaan mukanani tavaraa enemmän kuin tarpeeksi paljon!

Nyt pitäisi taas ottaa sali askeleiden suunnaksi ja saada tämän päivän treeni tehtyä. Treenin jälkeen olo oma kehossa on kyllä "omempi" kuin niinä päivinä (tai viikkoina), kun ei ehdi tai saa aikaiseksi treenata. Ehkäpä tämä motivoi taas jatkamaan treenaamista entiseen malliin!

tiistai 15. marraskuuta 2016

Asu ennen lunta

Huh, onpas pihamme aika eri näköinen kuin miltä se tällä hetkellä näyttää! Olemme olleet remontista, töistä ja minä vielä opinnoistani johtuen niin kiireisiä, että harmittavan paljon omenoita jäi keräämättä. Olimme ajatelleet haravoida lehtiä ja kerätä maahan pudonneet omenat viikko sitten sunnuntaina. Lumentulo kuitenkin yllätti meidät aivan täysin; lehdet jäivät haravoimatta, mutta minä pengoin omenat lumen alta esiin ja vihdoin ja viimein keräsin ne pois maasta. Jospa ensi syksynä olisi jo vähän enemmän aikaa pihahommille eikä omenoitakaan menisi hukkaan!


Kuvat on otettu muutama viikko sitten, kun olin lähdössä viettämään iltaa äitini kanssa. Kävimme nimittäin katsomassa ShowWhat-esityksen Kahdessa kanassa. Esitys oli hauska ja ilta oli kaikin puolin onnistunut! Show'n hengessä olisi voinut pukeutua paljon rohkeamminkin, mutta minä päätin sonnustautua ihanan pehmeään Espritin mustaan mekkoon ja Unisan saappaisiin. Piristin muuten tummaa asua Banana Republicin värikkällä laukulla, joka on kyllä todellinen pieni tilaihme!

Tämä Vilan musta villakangastakki on harmillisesti turhan iso minulle. Muistan ostaneeni sen pari vuotta sitten loppukesän helteiden aikaan ja ajatelleeni ottavani hieman reilumman koon, jotta neuleet ja muut paksummat vaatteet varmasti mahtuisivat sen alle. No, takki on kyllä auttamatta liian iso. Tilasinkin nyt kokeeksi Zalandosta yhden hupullisen villakangastakin sovitukseen. Siinäkin tosin pienempi koko oli loppu, joten täytyy olla tarkkana, etten taas osta itselleni liian isoa takkia!


Olen todella tyytyväinen lilaan Balmuirin Highland-huiviini. Kävin jo Balmuirin nettikaupassa klikkaamassa yhden huivin ostoskoriini ja ihastelin samalla erästä toistakin sivuilla. En kuitenkaan vielä (onneksi) klikannut osta-painiketta. Zalandolta on nimittäin tulossa minulle villakangastakin lisäksi paketillinen myös urheiluvaatteita. Kaikkea ei voi ostaa - ainakaan heti - vaikka kuinka tekisikin mieli. Jos minulla on joulun jälkeen vielä ylimääräistä rahaa, voin ostaa yhden huivin itselleni myöhäiseksi joululahjaksi.

Nyt on aika suunnata koulu- ja työhommien pariin! Kävin jo treenailemassa heti aamusta, jotta saisin orastavan treenirytmin pysymään yllä. Mukavaa päivää teille kaikille! :)

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Isänpäivän tunnelmat

Hei ja mukavaa isänpäivän iltaa! Viikonloppu on ollut todella mukava, mutta hujahtanut (jälleen kerran) vauhdilla ohi. Olin eilen töiden jälkeen viinillä, minkä jälkeen leivoin myöhään illalla puolukka-valkosuklaaneliöitä, jotka tosin harmikseni jäivät lähes tuplatusta paisto-ajasta huolimatta sisältä aavistuksen raaoiksi. Maku oli onneksi kohdillaan!

Saimme eilen vihdoin ja viimein keittiöömme hanan ja astianpesukoneen. Niinpä olenkin kuluttanut aikaa astianpesukonetta jylläten ja saanut lähes kaikki astiamme pestyä. Vaikka ne laittaa puhtaina muuttolaatikoihin, ovat astiat jotenkin pölyisen ja jopa likaisen tuntuisia aina, kun ne ottaa laatikoista esiin. Yritän huomenna saada vielä viini- ja skumppalasit tiskattua. En uskalla heittää niitä koneeseen, joten pesen nämä lasit käsin.

Tämä asu on otettu jo lokakuun puolella. En ole viime aikoina enää tarjennut Zaran mustassa takissa, mutta vielä lokakuussa sillä tarkeni oikein hyvin. Olen ostanut kuvassa olevan mustan huivin aikoinaan Visbyn Åhlénsista ja käyttänyt sitä todella paljon siitä alkaen. Your FACEn pipo puolestaan on tämän syksyn ostoksia ja ihanan lämmin! Vähän tosin nauratti, kun bongasin opiskelukaveriltani täsmälleen saman pipon. Meillä on muutenkin paljon samantyyppisiä vaatteita; viimeisimpänä olemme olleet yliopistolla Hunterin kumisaappaissa ja Sorelin talvikengissä. :D


Ralph Laurenin konjakinvärinen laukku on ollut todella monikäyttöinen ja olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että ostin sen. Myös Unisan ihanat mustat nahkasaappaat ovat maksaneet itsensä jo moneen kertaan takaisin. Ne ovat kaiken lisäksi todella hyvän tuntuiset jalassa!


Omistan muutaman Anna Fieldin mekon. Niiden malli istuu minulle todella hyvin eikä tämä musta mekko vaaleanpunaisella reunuksella poikkeus. Ostin vähän aikaa sitten toisen mekon kyseiseltä merkiltä ja yritän esitellä sen mahdollisimman pian myös täällä blogin puolella!

Nyt on aika alkaa virittäytyä uuteen viikkoon! Minulla on huomenna vapaapäivä töistä, mutta pistäydyn yliopistolla yhdellä luennolla ja lounaalla. Sen jälkeen olisi tarkoitus hoitaa muutamia juoksevia asioita ja käydä salilla. Kävin myös väsymyksestä huolimatta tänään salilla, vaikka olisi tehnyt mieli jäädä vain kotiin rentoutumaan. Onneksi kuitenkin menin, sillä muuten en saa millään treenirutiinista kiinni!

perjantai 11. marraskuuta 2016

Pitkästä aikaa!

Niin, voitte varmaankin arvata, että kiirettä on pitänyt. Vaikka tämän periodin ensimmäiset tentit ovat vasta joulukuussa, luettavaa on niin paljon, että olen jo aloittanut pänttäämisen. Tosin olen koko tämän viikon ollut epäinhimillisen aikaisten aamuherätysten takia niin väsynyt, että lukeminen on ollut todella laiskaa. Eilen tosin sain luettua jo jonkin verran. Lähdin nimittäin yliopistolle läppäri kainalossa tarkoituksenani tehdä oikein urakalla koulu- ja työhommia. Tietokone ei kuitenkaan ollut yhtään yhteistyöhaluinen, joten päädyin lukemaan tenttikirjaa. Tenttikirjojen haltuun saaminen optimaaliseen aikaan ennen tenttiä on minusta kyllä työn ja tuskan takana! Ei auta kuin toivoa parasta - muutaman kirjan tosin olen jopa ostanut itselleni. Olen ajatellut, että niistä saattaisi olla hyötyä myös tulevaisuudessa!

Koulu- ja työkiireiden ohessa myös remonttiin ja muihin kotiin liittyviin asioihin on mennyt aikaa. Kotimme on käytännössä ollut kaaoksessa koko syksyn ajan, toivon todella, että saisin muutaman viikon kuluttua kaikki tavarat paikoilleen. Keittiö tosin on nyt lähes valmis; pitäisi vain myydä vielä vanhat jääkaappi ja pakastin pois tieltä. Vähän tosin nauratti, kun haimme viime sunnuntaina varttia ennen sulkemisaikaa Ikeasta vielä kaikenlaisia pikkuasioita keittiön laatikostojen "sisuksiksi". Maanantaina puolestaan kiertelimme rautakauppoja lattiaa etsien. Kaupoissa on nyt kyllä todella vähän viileän valkoisia tai todella vaalean harmaita lattioita!


Mies on tällä viikolla hoitanut asunnon seinien maalailua sekä kaikenlaisia pieniä hommia. Minä olen puolestani yrittänyt pelastaa pihakalusteet lumen alta ja laittanut astioita keittiön kaappeihin. En ole ihan kaikkia vielä saanut paikoilleen, mutta viikonloppuna aion hoitaa tämän urakan pois alta! Vähän muuten jännitti, miten kaappitila riittää kaikille astioille. Suurin osa astioistamme on nimittäin ollut pakattuina muuttolaatikoihin elokuusta asti, joten niiden määrää oli jokseenkin vaikea arvioida.

Odotan innolla viikonloppua, sillä tämä viikko on ollut todella raskas. Toivottavasti saan vähän nukuttua univelkoja pois! Lisäksi olisi tarkoitus leipoa isänpäivää varten ja yrittää päästä myös salille. Olin eilen ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon salilla ja toivon, että saisin nyt taas vähän paremmin kiinni treenirytmistä!

tiistai 25. lokakuuta 2016

Ajatuksia keventämisestä

Mikähän siinä on, kun suunnitelmia on niin hankala toteutta? Tarkoituksenani oli eilen käydä ompelijalla sekä syömässä, lukea yksi kirja ja tehdä siitä muistiinpanot sekä hoitaa muutamia työasioita. Piti myös käydä treenaamassa. Miten kävi? Muistiinpanot ovat kokonaan tekemättä samoin kuin työhommat enkä käynyt treenaamassa. En ehdi käydä myöskään tänään, koska minun pitää hoitaa tämän päivän rästihommia. Minulla on kaiken lisäksi tentti perjantaina, jota varten meillä on huomenna lukupiiri. Toivottavasti se selkiyttää joitain asioita!

Loppuviikon suunnitelmiin kuuluu tenttiin lukemiseen lisäksi yhden esseen kirjoittamista. Joudun palauttamaan siihen liittyvän kirjan jo keskiviikkona, joten täytyy yrittää olla tehokas. Myös muita luettavia kirjoja olisi vaikka kuinka paljon, mutta täytyy yrittää laittaa asioita kiireellisyysjärjestykseen.

Paino on nyt pudonnut neljä ja puoli kiloa viime kesästä. Vieläkin varresta olisi varaa karistaa muutama kilo, mutta en ole ihan varma, jaksanko tehdä sitä nyt. Alkusyksystä söin todella kurinalaisesti ja vältin kaikkia mahdollisia herkkuja, mutta nyt olen pystynyt elämään jo ihan tavalliseen tapaan. Ylimääräiset kilot hiipivät vaivihkaa reilun vuoden aikana kroppaani, mutta hankalan alun jälkeen niiden karistaminen on onneksi ollut jokseenkin helppoa. Nyt tosin yritän pitää huolen siitä, ettei paino pääsisi enää nousemaan entisiin lukemiin.


Minulle on aikaisemminkin (lähes kymmenen vuotta sitten) käynyt samalla tavalla, että painoa kertyi vaivihkaa ja havahduin itse tilanteeseen todella myöhään. Silloin asuin ulkomailla ja kilot karisivat lähes itsestään, kun muutin takaisin Suomeen. En myöskään tällä kertaa huomannut painon kertymistä - tai ehkä en vain kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota - ennen kuin painoa oli jo huomattavasti totuttua enemmän. Ilmeisesti ajatukseni ovat olleet ihan muualla, kun en ole huomannut kilojen kertymistä hyvissä ajoin.

Motivaatio säilyi aluksi hyvin, mutta kun pahin turvotus oli laskenut, alkoi myös motivaatio laskea. Välillä paino junnasi parikin viikkoa paikallaan, mutta se johtui lähinnä siitä, etten itse jaksanut kiinnittää syömiseeni niin paljon huomiota kuin olisi ollut aiheellista. Onneksi lisäbuustia kuitenkin aina välillä tuli hommaan ja paino lähti taas laskemaan. Näin tenttiin lukiessa ja stressin hiipiessä mieleen erinnäisistä syistä joulusuklaalevy houkuttelee todella paljon. Täytyy kuitenkin yrittää muistaa kohtuus kaikessa, etenkin näin joulun lähestyessä!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Supersunnuntai

Viikonloppu tuli ja meni, ihan liian nopeasti! Olin eilen töissä ja sen jälkeen kävimme vanhassa kodissamme syömässä. Mieheni äiti nimittäin osti meidän entisen asunnomme ja pääsimme eilen katsomaan, miltä se näyttää nykyään. Samalla saimme myös lämmintä ruokaa, sillä keittiömme on ollut pois käytöstä jo viikon ajan. Tarkoitus oli, että uusi keittiö olisi ollut viikonloppuna valmis, mutta toisin kävi. Meillä aikataulut näköjään venyvät vähän jokaisessa asiassa. Keittiön seinät piti nimittäin käytännössä rakentaa kokonaan uusiksi, mihin meni todella paljon aikaa. Lisäksi piti siirtää sähköjä ja nyt viimeisimpänä vielä paneloida kattoa.

Osa keittiön kaappien rungoista on nyt vihdoin ja viimein kasattu, mutta keittiö ei kyllä ole vielä lähellekään valmis. Onneksi on UniCafe, sillä kotonamme ei ole minkäänlaisia ruoanlaittomahdollisuuksia varmaankaan vielä pariin päivään. Ostin optimistisesti viime viikon alussa skumppapullon ja näin jo mielessäni, miten poksautan sen auki viikonloppuna. No, skumppa on edelleen avaamattomana kylmässä!

Ai niin, onnistuin myös tilaamaan meille kalliimman hanan kuin mitä oli tarkoitus. Hanan tilaaminen oli minun tehtäväni, mutta se piti hoitaa samalla, kun kiireessä luin läpi tenttikirjaa. Niinpä onnistuin kyllä tilaamaan oikeanmallisen hanan, mutta jollain hienommalla (ja kalliimmalla) mekanismilla kuin mitä oli tarkoitus. No, onpahan ainakin hieno hana! Vielä kun sen saisi käyttöön eikä tarvitsisi hakea teevettä kylppäristä.

Kuva

Arki on ollut taas kerran todella kiireistä. Kun kiireeseen lisätään täynnä pölyä oleva asunto, ekä tenttistressi, voi vain arvata, miten koetuksella hermot ovat tässä taloudessa. Mies yritti viimeksi tänään lohduttaa, että vaikein vaihe on kohta jo ohi ja tilanne paranee koko ajan. Hän on tehnyt todella pitkiä päiviä ensin töissä ja sitten remppaa tehden, mistä yritän kovasti antaa kiitosta. Mieskään ei kuitenkaan pysty ihmeisiin eikä minulla ole ollut käytännössä ollenkaan aikaa auttaa missään remonttihommissa. No, ei auta kuin yrittää kestää!

Olin tänään (tai oikeastaan eilen) I Love Me -messuilla, minkä jälkeen siivosin parhaani mukaan kotiamme. Sitten luin muutaman tunnin ajan tenttikirjaa. Kun se alkoi tökkiä, siirryin tekemään kirjallisia koulutöitä. Lopuksi tein vielä muutamia työhommia pois alta. Todellinen supersunnuntai siis! Nyt tosin silmät alkavat olla niin pahasti ristissä, että siirryn nukkumaan. Tsemppiä kaikille uuteen viikkoon; pitäkää peukkuja, että meidän remonttimme alkaa edetä nyt vauhdilla!

lauantai 15. lokakuuta 2016

Viikon päätteeksi

Olin tänään töissä ja sen jälkeen kävin vielä salilla. Tuntuu, että nyt voimat ovat ihan kokonaan loppu enkä jaksa tehdä enää mitään. Istun juuri lattialla, sillä kodistamme ei tällä hetkellä oikein löydy  huonekaluja sänkyä, tupaten täynnä tavaraa olevaa nojatuolia ja yhtä senkkiä lukuunottamatta. Siemailen viinilasillista ja yritän orientoitua tekemään vielä muutamia rästihommia. Muutamia asioita olen saanut tässä samalla tehtyä, mutta huomiselle jää tenttikirjojen lukemisen  lisäksi myös kasa koulutöitä ja myös muutamia työhommia. Yritän ainakin pari tenttikirjaa saada luettua loppuun, mutta varmaan nämä rästihommat jäävät huomiselle.


Saimme vihdoin perjantaina uudet kattoon upotettavat LED-valaisimet, joiden toimitus kesti luvattujen muutaman päivän sisään kaksi viikkoa toimitusvaikeuksien vuoksi. Niinpä mies pääsi vihdoin ja viimein eilen aloittamaan katon panelointia! Huomenna siihen on luvassa jatkoa ja maanantaina puolestaan aletaan purkaa vanhaa keittiötämme. Keittiön purun lisäksi myös yksi seinä pitää tasoittaa ja toinen seinä mahdollisesti rakentaa kokonaan uudelleen. Tähän saamme onneksi ulkopuolista apua. Toiveena on, että ensi viikon lopussa meidän uusi keittiömme olisi jo jos ei kokonaan, niin ainakin melkein valmis!


Minulla on ensi viikolla aika vähän koulua, mutta luulen, etten siitä huolimatta vietä juurikaan aikaani kotona. Jos en viihdy kirjastossa, ajattelin mennä viettämään aikaa päiviksi vanhempieni luokse. En nimittäin usko opiskelun olevan erityisen tehokasta remppamelun keskellä.


Varovainen toiveeni on, että marraskuun puolivälin jälkeen remonttimme alkaisi olla jo loppusuoralla ja että pääsisimme vihdoin ostamaan uusia kalusteita! Ostoslistalla on ainakin keittiönpöytä tuoleineen, sohva, kirjahylly ja TV-taso. Mieheni haluaa myös välttämättä käyttää pöytäkonetta, joten myös sitä varten pitää ostaa uusi tietokonepöytä. Pöytäkoneen lisäksi en ole yhtään ihastunut jättikokoiseen telkkariimme, mutta kuulemma pienempään ei voi vaihtaa. Jos saisin itse päättää, kodissamme ei olisi muuta tietokonetta kuin läppäri ja hyvin pieni TV. En nimittäin pidä pöytäkonetta tai jätti-isoa telkkaria sisustuselementteinä, mutta minkäs teet!

Huh, nyt taidan luovuttaa ja suosiolla tuijottaa tenttikirjan sijaan MasterChef Australiaa loppuillan!

torstai 13. lokakuuta 2016

Fiiliksiä päätoimisen opiskelun ja työn yhdistämisestä

Iltoja! Viikko on melkein pulkassa ja täytyy kyllä sanoa, että nyt väsyttää! Onneksi minulla ei ole huomenna ollenkaan koulua, vaan ainoastaan töitä. Tekemättömiä koulutöitä on tosin niin iso kasa, että täytyisi yrittää saada niitä pois alta. Myös työasioita on hoidettavana, eli tekeminen ei ainakaan lopu kesken!

Yliopisto-opintoja on nyt takana puolisentoista kuukautta ja olen viihtynyt todella hyvin! Olen tutustunut todella mahtaviin ihmisiin ja olen kaiken lisäksi pääpiirteissään enemmän kuin tyytyväinen opetuksen laatuun. Ensimmäisestä tentistäkin on selvitty; toivon saavani siitä vähintään kolmosen. Myös Unicafen opiskelijalounas on mainitsemisen arvoinen - alle kolmella eurolla saa herkullisen ja ravitsevan aterian leipineen ja lisukkeineen!

Uusimmat haalarimerkkini!

Opinnot aloittaessani olin sitä mieltä, etten osallistu mihinkään opiskelijarientoihin, vaan keskityn opiskelemiseen ja työntekoon. Päätin, että en ota haalareita enkä ole kiinnostunut haalarimerkkien keräämisestä. No, toisin kävi! Olen ollut jo ensimmäisillä sitseillä, osallistunut bileisiin ja tilannut haalarit. Myös haalarimerkkejä on kertynyt jo 12 kappaletta. Huomenna puolestaan yritän päästä ilmoittautumaan mukaan ainejärjestöni vuosijuhliin. Olen nimittäin ostanut juhlia varten jo iltapuvun ja vienyt sen myös ompelijalle lyhennytettäväksi. Kaverini on kaiken lisäksi lupautunut tekemään minulle kampauksen juhlia varten, joten mukaan on paras päästä! :D

Päätoiminen opiskelu ja työnteko on luonnollisesti aika rankkaa. Yritän myös saada väsättyä kandin tutkinnon kasaan jo kahdessa vuodessa, sillä olen saanut jonkin verran hyväksiluettua aikaisempia opintojani. Voi olla, että kaksi vuotta on liian tiukka aikataulu, mutta se on joka tapauksessa tavoitteeni.

Päätin jatkaa töissäkäyntiä normaaliin tapaan opinnoistani huolimatta, koska koin, ettei pelkkä opintotuki mahdollista riittävää elintasoa. En myöskään halua nostaa opintolainaa, sillä minulla on jo valmiiksi asuntolainan verran velkaa. Töiden ja opintojen yhdistäminen onnistuu myös sen vuoksi, että teen pääasiassa iltatyötä ja olen myös lauantaisin töissä. Koska ainakin meidän tiedekunnassamme opetusta on myös iltaisin, ei opintojen ja työn yhdistäminen ole kuitenkaan sujunut täysin saumattomasti. Olen joutunut olemaan poissa tärkeiltä luennoilta, mikä tosin oli ihan arvattavissa. Joudun myös valitsemaan toisen sivuaineen haluamani tilalle, sillä ensimmäisessä vaihtoehdossani opetus pääasiassa täysin iltaisin.

Välillä on sellaisia päiviä, että lähden kotoa aamuseitsemältä ja tulen takaisin puoli yhdeltätoista illalla. Onneksi on myös kevyempiä päiviä ja lukulomia! Helpommallakin kuitenkin varmasti pääsisi, mutta nyt mennään näillä eväillä. Sitä vettä melotaan, jota on kanootin alla! :)

tiistai 11. lokakuuta 2016

Huomenta!

Viikonloppu hujahti taas hetkessä ohi, sillä olin töissä. Maanantait ovat yleensä minulla vapaat, mutta olei poikkeuksellisesti myös eilen töissä. Onneksi oli kuitenkin lyhyt päivä, sillä kieltämättä vähän alkaa painaa jo tämä yhteensä 12 päivän työputki ja aikaiset herätykset. Ensi viikon sunnuntaina aion vain rentoutua, sillä se on seuraava vapaapäiväni!

Harmittaa muuten, kun en ole vieläkään ihan täysin kunnossa. Olen kärsinyt flunssasta ja ääniongelmista käytännössä jo kuukauden ajan eikä loppua näy vieläkään. Täytyy toivoa, että tilanne helpottaa pian. Ei yhtään huvittaisi lähteä taas lääkäriin, kun edellisistä käynneistäkään ei ole ollut mainittavaa hyötyä.

Remontti on edistynyt sen verran, että vanhat tapetit on irrotettu, tasoitetapetteja liimattu ja pohjamaalilla maalattu lähes kaikki seinät. Lamput saapuvat vasta tämän viikon lopulla, joten vasta sen jälkeen pystymme paneloimaan katon uudelleen. Ensi viikolla puolestaan puretaan vanha keittiö ja asennetaan (toivottavasti) uusi. Sen jälkeen pääsemme maalaamaan seiniä harmaalla, vaihtamaan väliovet ja uusimaan lattiaa. Lattiaa ei tosin ole vielä löytynyt.


Asu on jo parin viikon takaa,jolloin tarkenin vielä kolme neljäsosaa -hihoilla. Nyt alkaa olla niin viileää aamuisin ja iltaisin, että kashmirneule houkuttelee aina vaatteita valitessa! Viime viikko oli niin kiireinen, ettei kovinkaan moni asu tallentunut kameralle. Tämä asu oli minusta kuitenkin oikein mieluisa ja kaiken lisäksi mukava päällä! Tuo Twintipin hame on minulla usein syksyisin päällä. Yhdistin siihen Reflexin mustan puseron ja sen lisäksi H&M:n huivin. Laukku puolestaan on Longchampilta ja kengät Topshopin.

Nyt suuntaan taas opiskelemaan ja illaksi töihin! Mukavaa tiistaita! :)

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Ostoksia

Huomenta! Viikko on taas edennyt jo puoliväliin; tätä menoa joulu on täällä ennen kuin edes huomaan! Aion tänä vuonna ostaa vähemmän joululahjoja kuin tavallisesti, joten ehkäpä selviän myös pienemmällä lahjastressillä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Täytyykin alkaa vähitellen laatia lahjaideoita niille, joille aion hankkia joululahjat. Minulla on jo parin vuoden ajan ollut tapana kirjata ideoita ylös puhelimeeni, josta voin sitten sopivalla hetkellä poimia ideoita käytäntöön!


Minulla on paha tapa hukata kerran talvessa pipo. Yleensä unohdan sen bussiin tai junaan, mikä tietenkin harmittaa kovasti. Olen nimittäin todennut, että istuvan pipon löytäminen on todella vaikeaa! Olen jo usean vuoden ajan pitänyt tupsupipoista ja tavoitteenani olikin löytää myös tulevalle talvelle uusi tupsupipo. Kun sitten ostosreissullani pistäydyin hetken mielijohteesta Aleksi 13:ssa, löysin itselleni kaiken kaikkiaa jopa kaksi pipoa! Your FACEn musta tupsupipo on ihanan tuntuista materiaalia ja istuu päähän mukavan rennosti. Siinä on myös vuori, joka on mielestäni ehdoton ominaisuus talvipakkasilla! O.I.S:n valkoinen pipo on malliltaan päänmyötäisempi ja pipo on muutenkin hieman tuota mustaa ohuempi. Täydellinen välikausipipo siis!


Totesin viikonloppuna sukkahousuvarastojeni kaipaavan täydennystä, joten kävin hakeamassa H&M:ltä kahdet mustat sukkikset. Ihastuin myös mohairsekoitetta oleviin sukkiin, jotka lämmittävät ihanasti jalkoja meillä kotona. Meillä on nimittäin jokseenkin viileää sisällä, sillä liian kuuma ja kuiva huoneilma ärsyttää mieheni atooppista ihoa. Niinpä tällaiset lämpimät sukat ovat minulle enemmän kuin tarpeen.


Sokerina pohjalla ajattelin vielä esitellä Snö of Swedenin korvikset, jotka äitini osti minulle. Olen suuri nappikorvisten ystävä, sillä en oikein tunne oloani kotoisaksi riippuvissa korviksissa. Pelkään myös aina niiden jäävän johonkin kiinni, sähläri kun olen. Niinpä tällaiset pienet nappikorvikset pienellä jujulla ovat minun juttuni!

tiistai 4. lokakuuta 2016

Remontin keskellä

No niin, nyt on remonttikuulumisten aika! Melkein kaikki purkutyöt on tähän mennessä tehty ja ylimääräiset kalusteet myyty pois. Kotimme on siis todella askeettisen karu tällä hetkellä. Ainoa kalustettu huoneemme on tällä hetkellä makuuhuone, joten söin tänään esimerkiksi aamiaista keittiön lattialla istuen.

Mies poisti viime viikolla ahkerasti tapetteja seiniltä, mikä osoittautui yllättävän haasteelliseksi. Seinät eivät ole mitenkään erityisen tasaiset, joten tapettien repimisen ohella seiniä on pitänyt paklata ja lisäksi tasoittaa tasoitetapetilla.

Näin kaunista meillä on!

Alunperin miehen oli tarkoitus aloittaa remontoiminen (purun jälkeen) katon uudelleenpaneloimisesta. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä emme ole vielä saaneet kattoon upotettavia halogeenilamppuja. Näin ollen myöskään panelointia ei ole voitu vielä aloittaa.

Uusi keittiö puolestaan asennetaan toivottavasti kuun puolivälissä, mitä ennen katon pitäisi olla valmis. Otamme sen todennäköisesti IKEAsta, mutta vielä pitäisi tehdä vielä lopullinen päätös siitä, millaisen keittiön tarkalleen haluamme. Mies on tehnyt suunnittelutyökalulla useita erilaisia suunnitelmia, joista meidän pitää vielä valita itsellemme mieluisin. Keittiön seinät ovat kaiken lisäksi aika huonossa kunnossa, joten niitä varmaankin pitää vähintään tasoittaa tai mahdollisesti tehdä kokonaan uudelleen. Myös kaikki muut seinät pitää maalata.

Emme ole vielä päättäneet lattian väriä, sillä se asennetaan vasta remontin loppupuolella. Yritämme tässä vähitellen katsoa, jos jokin mieluinen laminaatti löytyisi tarjoushintaan jostakin. Haluaisimme ensisijaisesti valkoisen lattian, mutta sen sävyn pitäisi sopia niin keittiön kaappien kuin esimerkiksi uusien väliovien ja listojen väriin. Valkoisen sävyjäkin kun nimittäin on useita erilaisia!
Jos sopivan sävyistä valkoista lattiaa ei kuitenkaan löydy, olemme ajatelleet myös vaaleanharmaata lattiaa. Valkoinen olisi kuitenkin meille mieluisampi, sillä se raikastaisi meidän kotiamme. Aiomme nimittäin käyttää seinissä aika paljon harmaata.

Täytyy sanoa, että tämä remontin keskellä eläminen on kyllä hermoja raastavaa; minulla on mennyt kuppi nurin jo monta kertaa. Uskon lopputuloksen olevan enemmän kuin mieluisan, mutta tämä välivaihe on kyllä raskas. On ärsyttävää, kun kaikki tavarat ovat levällään ja joka puolella pölyä ja muuta roskaa. Julistinkin eilen, että en tämän projektin jälkeen halua kuulla ainakaan kymmeneen vuoteen sanaa remontti!




maanantai 3. lokakuuta 2016

Vapaapäivä

Viikonloppu vierähti töiden parissa, sillä olin normaalin työpäivän lisäksi kurssilla päivittämässä ammattitaitoani. Tänään puolestaan piti raahautua aamulla yliopistolle. Aamulla kellon soidessa ennen kuutta oli kyllä sellainen olo, että jätän koko homman väliin. Sain kuitenkin raahattua itseni paikan päälle, vaikka vähän tekikin tiukkaa. En yleensä ole aamu-uninen ja herään nopeasti, mutta tänään päivän aloittaminen kyllä takkusi. Onneksi iso teekupillinen auttoi heräämistä, vaikka keli olikin aika kylmä! Täytyykin muuten muistaa kiinnittää äitini ostama Roosa nauha takkiin. Tämän vuoden nauhan design ei ole ihan omaan mieleeni, mutta hyvän asian puolesta toki käytän nauhaa!

Tänään koulupäivä oli poikkeuksellisen lyhyt. Suuntasin suoraan koululta kirjastoon palauttamaan lainassa olleita kirjoja, minkä jälkeen kävin hieman ostoksilla ja lounaalla. Totesin nimittäin illalla ehjiä sukkahousuja etsiessäni, että niitä on ainoastaan yksi pari jäljellä. Kotimatkalla luin kuumeisesti tenttikirjaa, jonka palautuspäivä kirjastoon on jo huomenna! Torstaina minulla on ensimmäinen tentti, mihin pitäisi lukea tämä alkuviikko ahkerasti. Vähän kyllä jännittää, mitä siitä tulee. Kurssista ei nimittäin ole välittynyt minkäänlaista punaista lankaa, vaikka se onkin mielestäni mielenkiintoinen!


Kotiin päästyäni suuntasin saman tien salille, jossa en ole käynyt viikkoon. Olin nimittäin käytännössä koko viime viikon sairaana eikä treenaamisesta luonnollisesti tullut yhtään mitään. Yritän nyt päästä taas kiinni treenirytmiin, joka on ollut todella rikkonainen koko syksyn ajan.

Nyt aion viettää illan tiiviisti tenttikirjan parissa, jotta jaksan taas loppuviikon! Luvassa onkin tiiviit kuusi päivää työntekoa, sillä olen myös sunnuntaina töissä. Onneksi koulua on hieman normaalia vähemmän tällä viikolla, vaikka aika varmasti kuluukin joutuisasti kaikenlaisten ryhmätöiden ja muiden tehtävien parissa!

tiistai 27. syyskuuta 2016

Helmityttö

Uusi viikko on taas saatu startattua! Luvassa on pitkiä viikkoja tässä kuun vaihteessa. Olen nimittäin tulevana viikonloppuna kurssilla päivittämässä ammattitaitoani ja seuraava viikonloppu puolestaan menee muuten töissä. Lokakuun puolivälin jälkeen koulussa on onneksi pari viikkoa vähän rauhallisempaa, jolloin toivon saavani rästihommia tehtyä ja ehkä ylipäätään vähän rentouduttua. Tenttikirjojen lukeminen on hyvän alun jälkeen vähän hidastunut, mutta ehkäpä ensi viikolla häämöttävä tentti luo taas lisämotivaatiota! Minulla on aika huono opiskelutekniikka, sillä olen aikaisemmin tottunut lukemaan kokeisiin viimeisenä iltana, mutta se ei ole ehkä paras taktiikka näin yliopistossa.

Viikonloppu sujui oikein mukavasti, sillä lauantaina töiden jälkeen ilta sujui lähinnä rentoutuen ja myös hieman tenttikirjaa lukien. Leivoin myös helpon omenapiirakan, josta tuli yllättävän herkullista! Sunnuntaina puolestaan kävimme aamiaisella ja sen jälkeen olin äitini kanssa ostoksilla. Täydensin taas kosmetiikkavarastojani ja nappasin myös Timanttisilta mukaan aidoista helmistä tehdyn helmikaulanauhan. Omistan jo ennestään helmikorvakorut, -sormuksen ja -rannekorun. Olen siis todellinen helmityttö! Tiedän, että jotkut ajattelevat helmien olevan jokseenkin tätimäiset, mutta minä todella pidän niistä. En tosin välttämättä pukisi kaikkia helmikorujani yhtä aikaa päälleni. Helmet ovat minusta kuitenkin sopivassa määrin oikein tyylikkäät ja olen erittäin tyytyväinen ostokseeni! Sovin vanhempieni kanssa, ettemme osta toisillemme joululahjoja ollenkaan tänä vuonna, vaan jokainen hankkii itselleen sitä, mitä haluaa. Niinpä tämä helmikaulanauha on minun joululahjani itselleni!


Meillä oli aikaisemmin tapana käydä sunnuntaisin ostoksilla äitini kanssa; se oli kotona asuessani ja aikaisempina opiskeluvuosinani vähän niin kuin meidän juttumme. Viimeisinä vuosina emme ole kuitenkaan enää käyneet kovin usein ostoksilla yhdessä, joten nyt oli todella mukavaa kierrellä äidin kanssa kauppoja ja tehdä niistä löytöjä.

maanantai 26. syyskuuta 2016

Uusi kirjekuorilaukku

Hei ja mukavaa maanantaita! Ajattelin uuden viikon kunniaksi esitellä teille ihanan uuden kirjekuorilaukkuni, jonka ostin Anna-Marialta. Ihastuin laukkuun heti, kun näin sen hänen blogissaan ja totesin, että minun on pakko saada se. Onneksi laukku oli vapaana sitä kysyessäni ja viime maanantaina kävin hakemassa sen Anna-Marialta. Samalla tosin jäin suustani kiinni hänen kanssaan ja Anna-Marian työaikataulut menivät päivän osalta varmasti aivan uusiksi. Laukku kuitenkin pääsi uuteen kotiin ja uusi omistaja on erittäin iloinen siitä!


Tämä on muuten ensimmäinen käytettynä ostamani laukku - minähän en yleensä osta mitään käytettynä. Laukku tosin oli aivan käyttämätön ja lisäksi koin Anna-Marian blogia seuranneena ikään kuin jollain tavalla "tuntevani" hänet. Näin ollen käytetyn laukun (joka tosin käytännössä oli uusi) ei tuntunut yhtään niin ongelmalliselta kuin se olisi saattanut olla! Jostain syystä täysin tuntemattoman ihmisen tavaroiden ostaminen ei nimittäin oikein innosta minua, vaikka itse olen kyllä ahkera myymään omia tavaroitani eteenpäin.

torstai 22. syyskuuta 2016

Iloisissa tunnelmissa

Apua, nyt on jo torstai! Minä elän ihan tiistaitunnelmissa, koska opintoja on ollut tällä viikolla normaalia vähemmän. Olin suunnitellut lukevani ahkerasti tällaisina välipäivinä, mutta täytyy kyllä sanoa, että olisin voinut olla ahkerampi. No, täytyy viikonloppuna ottaa vahinko takaisin! Olen kohta lähdössä yliopistolle syömään ja sieltä töihin; aion vakaasti käyttää siirtymät sun muut odottelutauot tenttikirjan lukemiseen!

Muistin kaiken lisäksi ilmoittautua fuksisitseille, joten pääsen nyt opettelemaan akateemisen pöytäjuhlan tapoja. :D
Vielä kun jaksaisin viedä uuden iltapukuni ompelijalle lyhennettäväksi ja soitettua sinne verotoimistoon vihdoin ja viimein, olisin taas saanut muutaman asian ruksittua yli to do -listaltani. Sain kylppärin ja vessankin tänään siivottua, mikä on tosiaan roikkunut listalla jo sunnuntaista alkaen.


Asu on sellaiselta päivältä, kun ulkona tarkeni vielä hyvin nahkatakissa. Nyt nimittäin kelit ovat selkeästi viilentyneet eikä ainakaan aamulla tai illalla enää tee mieli heilua ulkona nahkatakissa. Nahkatakki on jälleen hankittu Stradivariuksesta ja hame on puolestaan Closetin mallistoa. Se on aika lyhyt, mutta  paksujen sukkahousujen kanssa kuitenkin toimii minusta ihan hyvin. Piristin mustaa asuani LV:n vaaleanpunaisella huivilla sekä saman merkin laukulla, jonne myös luentomuistiinpanot sun muut välineet mahtuvat hyvin.

Nyt alan vähitellen valmistautua myöhäiselle lounaalle, minkä jälkeen suuntaan töihin. Huomenna on aika pitkä päivä, mutta onneksi kohta on viikonloppu ja saan toivottavasti vähän kerättyä voimia myös ensi viikkoa varten!

maanantai 19. syyskuuta 2016

Langennut enkeli

Huh, uusi viikko on taas saatu käyntiin! Minulla on ollut tänään periaatteessa vapaapäivä, mutta kaiken muun ohella on kyllä tullut hoidettua myös työasioita. Tuntuu siltä, ettei välillä muuta ehdi tehdäkään kuin lähettää sähköpostiviestejä! No, jospa saan taas tällä viikolla hoidettua pois alta monta roikkumassa ollutta asiaa, niin elämä on taas hetken verran aavistuksen helpompaa.

Töiden lisäksi olen hoitanut monia juoksevia asioita, minkä seurauksena en ole tänään poikkeuksellisesti jaksanut yhtään lukea tenttikirjaa. No, jospa huomenna taas ryhdistäydyn! Myös kylppärin ja vessan siivous taas lykkääntyy eteenpäin, sillä nyt en jaksa enää aloittaa sitä urakkaa. Onneksi tämä viikko on huomattavasti viime viikkoa leppoisampi, sillä kaikenlaista puuhattavaa ja projektia on. Jopa niin paljon, että joudun laittamaan itselleni kännykkään muistutuksen ihan jokaisesta pienestäkin asiasta. Muuten koko pakka hajoaa saman tien. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun tajuan unohtaneeni jotain todella tärkeää! Sen vuoksi kalenterini muistuttaa kaikesta mahdollisesta, kuten siitä, että minun täytyy muistaa ostaa silmämeikin poistoainetta tai käydä ompelijalla. En luota enää ollenkaan omaan muistiini, joka on jokseenkin kuormittunut tällä hetkellä!


Ajattelin  esitellä teille uuden ostokseni, joka on lila Balmuirin huivi! Lähdin alunperin katsomaan vaaleanharmaata huivia, mutta jotenkin tämä lila sitten kuitenkin veti puoleensa. Toivottavasti en tehnyt virheostosta, kun harhauduin sivupoluille! Kelitkin alkavat vähitellen olla niin viileitä, että paksummalle huiville alkaa olla käyttöä. Tänään aamulla turvauduin jo pipoon ja sormikkaisiin, kun ulkona oli ainoastaan muutama aste lämmintä! Syksy on siis saapunut!

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Still alive

Huh, millaista pyöritystä kulunut viikko on ollut! Minulla loppuu huomenna laina-aika kirjaston kirjoista, joten olen hullun lailla yrittänyt koko viikon saada luettua tenttikirjoja. En kyllä ehdi ihan kaikkia lukea huomiseen mennessä, mutta tavoitteenani on saada kaksi kirjaa kahlattua läpi vielä ennen sitä. Opiskelu- ja työkiireiden vuoksi blogin päivittämiseen ei ole ollut aikaa ollenkaan, mutta jospa nyt saisin taas rytmistä kiinni!

Viikonloppu on jatkanut samaa kiireistä rataa kuin muukin viikko, mutta tänään ehdin onneksi vähän myös rentoutua. Imuroin ja pesin monta koneellista pyykkiä, mihin ei ole ollut yhtään aikaa viikolla. Lisäksi pitäisi vielä jossain vaiheessa siivota kylppäri ja pikkuvessa, mutta taidan suosiolla jättää ne huomiseen. Olisi pitänyt käydä myös salilla, mutta sekin jää nyt väliin.

Kuluneella viikolla tuli täyteen yksi kokonainen kuukausi uudessa kodissamme, minkä kunniaksi saimme vihdoin pitkällisen pohdinnan jälkeen lyötyä remonttisuunnitelmat lukkoon. Mies on myös jo pikkuhiljaa aloittanut remonttia purkamalla kattopaneeleja - toivon että ensi viikolla saisimme laitettua jo uusia kattoon! Lisäksi mies yrittää löytää meille remonttifirman keittiöremontin tekemistä varten; kaiken muunhan aiomme tehdä itse.


Syksyiset kelit ovat täällä ja aamut viileitä! Minusta alkaa tuntua, että nahkatakkikelit ovat pikkuhiljaa takana, mutta tämän kuvan asuun ehdin vielä sonnustautua Stradivariuksen nahkatakkiini. Myös kirjava huivi on ostettu Stradivariuksesta ja musta kietaisumekko Bershkasta. Jalassa ovat Topshopin mustat nilkkurit, joilla jaksan kävellä pitkiäkin matkoja. Sen vuoksi ne oikeastaan valikoituivatkin tähän asuun. Pinkki kesälaukku on oikea tilaihme, sillä sinne mahtuu todella paljon tavaraa. Saattaa tosin olla, ettei laukkua tulee enää nyt kelien viilennyttyä käytettyä ennen ensi kesää.

Nyt tartun taas tenttikirjaa, jotta ehdon (toivottavasti) lukea sen loppuun ennen huomista! Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa! :)

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Remppapäivitystä

Heipä hei ja hyvää iltaa! Olen ollut käytännössä koko viikon kipeänä eikä olo ole vieläkään oikein kohentunut. Saa nähdä, selviänkö perjantaina töihin niin kuin olisi tarkoitus! No, on ainakin ollut aikaa lukea tenttikirjoja - enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä.

Kaiken lisäksi remonttimme alkaa ehkä pikku hiljaa (vihdoin hahmottua)! Olemme kovasti pohtineet, purammeko yhtä pientä väliseinää keittiöstämme ja paneloimmeko kattoa uudelleen. Nyt olemme kuitenkin päätymässä siihen, että emme paneloi kattoa uudelleen, vaan asennamme sinne näin jälkikäteen spottilamppuja. Myös väliseinä jää paikoilleen ja suunnittelemme keittiön sen mukaan. Olemme saanet tarjouksia useammasta keittiöfirmasta, joten nyt pitäisi enää päättää, mistä tilaamme keittiön. Pitäisi myös saada sovittua remppafirma, joka tulee asentamaan keittiön. Mies on nimittäin tehnyt tutkimustyötä ja todennut, että asennuksen saattaa saada halvemmalta muualta kuin itse keittiöfirmasta. Vielä pitäisi päättää, mistä tilaamme kodinkoneet ja tehdä asbestikartoitus kotiimme.


Olemme kaavailleet asentavamme lattiaan valkoisen laminaatin, mutta nyt olemme ruvenneet harkitsemaan myös hyvin vaaleanharmaata laminaattia. Lähinnä sen vuoksi, jos oikean sävyistä valkoista ei löydy lähiaikoina. Valkoista on todella montaa eri sävyä emmekä halua lattian riitelevän keittiön kaappien kanssa, joista tulee myös valkoisia. Seiniin olemme rohkeasti ajatelleet laittaa jokseenkin tummaa harmaata ja nyt lähinnä pohdimme, haluammeko maaliin yhtään kiiltoa vai pidämmekö sen mattana.


Olisi ihan mahtavaa, jos pääsisimme kohta jo tositoimiin! En malta odottaa, että kotimme on vihdoin valmis. Kaaoksen keskellä eläminen ei nimittäin oikein ole minun juttuni. Nyt luen viimeisen kappaleen tenttikirjasta ja menen sen jälkeen nukkumaan. Viime yö oli aika tuskainen kuumeen ja kurkkukivun vuoksi, mutta jospa tuleva yö menisi jo paremmin!

tiistai 6. syyskuuta 2016

Tiistain tohinat

Näin alkusyksystä on mielestäni todella vaikeaa pukeutua, kun aamut ja illat ovat usein viileitä, mutta päivällä mittari kipuaa kahteenkymmeneen asteeseen. Esimerkiksi tuo VILAn valkoinen neule oli oikein passeli aamun viileydessä, mutta iltapäivällä meinasin sulaa se päällä. Sen sijaan ONLYn beiget housut ovat todella mukavat päällä eivätkä ole näillä keleillä yhtään liian kuumat tai myöskään liian ohuet. Yritän tosin vielä vältellä housujen käyttämistä, kun niitä tulee talvella pidettyä enemmän kuin tarpeeksi. En nimittäin tarkene hameissa ja mekoissa talvipakkasilla, joten yritän nyt ottaa niistä kaiken ilon irti!


Ilo on myös irti silloin, kun seurailee pihallamme vierailevien eläinten meininkejä. Pihallamme on kaikenlaisia lintuja ja myös pupuja - vai lieneekö tämä kaveri citykani? Aika isokokoinen kaveri ei ollut millänsäkään, vaikka hengailin yhtä aikaa pupun kanssa pihallamme. Se vain loikki muutaman metrin päähän ihmettelemään touhujani ennen kuin jatkoi matkaansa!


maanantai 5. syyskuuta 2016

Maantantaifiilikset!

Huomenta ja mukavaa maanantaita! Oma maanantaini käynnistyi luvattoman aikaisin tänään, mutta ehkäpä näihin aikaisiin herätyksiin vielä jossain vaiheessa tottuu. Olen kyllä ehdottomasti enemmän aamu- kuin iltaihminen, mutta olen parhaimmillani herätessäni seitsemän aikaan enkä ennen kuutta! Viime viikko oli monella tavalla antoisa, mutta myös aika raskas. On hankalaa totuttautua aikaiseen rytmiin, kun illat venyvät varsin myöhäisiksi töiden vuoksi.Kaiken lisäksi sairastuin eilen vatsatautiin, joten salikäynti vaihtui sohvalla makaamiseen ja kirjan sekä aikakauslehtien lukemiseen. Onneksi tauti tuntui vähän helpottavan iltaa kohti, vaikka flunssa kyteekin edelleen.


Olen tänään opintojen lisäksi menossa käymään kirjastossa hakemassa tenttikirjoja sekä parissa keittiöliikkeessä. Remonttimme ei ole edistynyt vielä yhtään, kun niin moni asia on yhä auki. Tosin olemme mahdollisesti päättäneet jo maalit, mutta vielä on epäselvää, puretaanko yhtä seinää vai ei ja paneloidaanko kattoa. Myöskään sopivaa lattiaa ei ole vielä löytynyt ja erilaisia keittiövaihtoehtojakin on useita. Pelkäämme myös remonttibudjettimme menevän yli, vaikka se oli jo valmiiksi mitoitettu isoksi. No, se lienee aika tyypillistä.

Koska vanhan asuntomme kalusteet ovat aivan liian isoja nykyiseen kotiimme, myymme käytännössä kaikki vanhat kalusteet pois. Naureskelimmekin miehen kanssa, että uusimme kaikki kalusteet sänkyä ja nojatuolia lukuunottamatta. Ruokaryhmä pitää jossain vaiheessa laittaa myyntiin, mutta sohvalle on mahdollisesti löytynyt ostaja ihan lähipiiristä. Emme hanki uusia kalusteita ennen kuin remontti on suurin piirtein valmis, joten jonkin aikaa pitäisi pärjätä ilman sohvaa ja ruokapöytää. Siitä tulee varmasti mielenkiintoista...

lauantai 3. syyskuuta 2016

Viikonloppu!

Huh, ekasta kouluviikosta on nyt selvitty! Kampus alkaa vähitellen tulla tutuksi samoin kuin oman ryhmän naamat. Joukossa on hyvin eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä, mikä on ihan mukavaa. En ole edes vanhin, vaikka sitä vähän pelkäsinkin! Pystyn myös mahdollisesti hieman nopeuttamaan opintojani, mikäli kaikki menee suunnitelmieni mukaan. Bileitä on niin paljon kuin niissä vain jaksaa käydä, mutta omaa bilettämistäni hillitsevät sekä itse opinnot että työt. Jospa kuitenkin joihinkin bileisiin pääsen osallistumaan; ainakin vuosijuhlat ja sitsit olisi mahtavaa kokea, kun en ole sellaisissa ollut aikaisemmin! Laitoinkin äsken jo innoissani muutaman iltapuvun tilaukseen Zalandolta. Ajattelin, että on parempi olla ajoissa liikkeellä kuin jättää ostaminen viime tippaan. :D


Asuissa alkaa olla jo syksyn merkkejä, sillä olen käyttänyt viime aikoina lähes joka päivä tätä Lissabonista löytämääni nahkatakkia. Tämä asu on viime viikonlopulta, kun toivuin ensimmäisistä opiskelijabileistä. Sen vuoksi Dolce & Gabbanan aurinkolasit ovat tiiviisti nenällä, vaikkei päivä edes ollut kovin aurinkoinen. :D

Yhdistin nahkatakkiin Bershkan tunikan, jonka ostin muistaakseni Tallinnasta viime kesänä. Se on todella mukava päällä, joten tunika sopi ihanasti dagen efter - fiiliksiin. Samaa mukavuutta tarjoavat myös VILAn trikoot ja Race Marinen tennarit. Beigeen laukkuun puolestaan mahtui kaikki tarvittava omaisuus, kun kiertelimme eri liikkeissä suunnittelemassa remonttiamme.

Nyt pitäisi vielä kerätä voimia salille raahautumista varten. Olen yleensä treenannut neljästä viiteen kertaan viikossa, mutta nyt opiskeleminen rajoittaa sitä. Niinpä joudun joustamaan sillä tavalla, etten arkena treenaa juuri ollenkaan, mutta suuntaan viikonloppuisin salille. Olen yleensä pitänyt viikonloput täysin vapaina treenistä, mutta nyt pitää vähän muuttaa rytmiä.

perjantai 26. elokuuta 2016

Loman lopun asu

Huomenta! Tällä kertaa ajattelin esitellä yhden viimeisen lomaviikon asuistani, joka ylläni aloin jo hieman virittäytyä työasioihin. Tykkään tehdä asioita omassa tahdissani ilman kiirettä, joten vaikka olin vielä lomalla, kävin kaupungilla ollessani hoitamassa myös yhden työasian pois alta. Jotenkin tällaisten juoksevien asioiden samoin kuin toimistohommien tekeminen sopii itselleni paremmin silloin, kun olen muuten vapaalla ja pystyn tekemään töitä rauhassa ilman kellon kyttäämistä. Arki on nimittäin sen verran aikataulutettua, että tällainen omaan tahtiin tekeminen ei aina ihan onnistu. Veikkaan myös, että tällainen pehmeä lasku työarkeen auttoi myös siihen, ettei arkeenpaluu tuntunut ihan niin raskaalta kuin esimerkiksi viime vuonna. Vaikka toki sekoilin avainten ja muiden asioiden kanssa oikein huolella!


Tämä loman lopun asu koostuu LV:n laukun lisäksi Dorothy Perkinsin mustasta mekosta, joka keleistä päätellen saattoi olla viimeistä kertaa päälläni tänä kesänä. Yhdistin siihen monta vuotta vanhan savenharmaan Zaran liehukkeen sekä Capricen ballerinat. Tuntuu myös siltä, että ballerinakelit alkavat olla vähitellen ohi. En oikeastaan ole muuton jälkeen käyttänyt enää ollenkaan ballerinoja. Vaikka aurinkoisella kelillä päivällä olisikin vielä lämmin, aamut ja illat alkavat olla jo syksyisen viileitä. Myös pimeys hiipii vähitellen iltoihin yhä aiemmin ja aiemmin. Jos en olisi pakannut kaikkia kynttilöitä ja tuikkuja odottamaan remontinjälkeistä uutta keittiötämme, aloittaisin varmasti taas kynttilöiden polttamisen. Nyt täytynee odotella pitkälle syksyyn ennen kuin se onnistuu.

Nyt pitäisi taas vähitellen ottaa suunta kohti salia. Jossain vaiheessa pitäisi myös soitella verotoimistoon, sillä tarvitsen uuden verokortin. Nykyinen korttini ei nimittäin ole enää ihan ajan tasalla ja elättelen toivoa, että saisin vähän laskettua veroprosenttiani. Katsotaan, miten käy!

torstai 25. elokuuta 2016

Ted Bakerin ihanuuksia

Niinhän siinä sitten kävi, että samalla kun hankin itselleni tämän huivin, ostin myös jotain muuta. Eksyin nimittäin Stockalle kuluttamaan aikaa ennen erään ystäväni näkemistä. Kävin pyörimässä Stockan laukkuostastolla ja ihastuin ensimmäistä kertaa Ted Bakerin valikoimaan. Yleensä kyseisen merkin tuotteet ovat liian kirjavia tai muuten epäsopivia minulle, mutta tällä kertaa moni asia puhutteli minua!


Olin jo pitkään etsinyt korttikoteloa, johon mielellään mahtuisi myös kolikoita ja käteistä. Kun sitten löysin tämän Ted Bakerin minilompakon, päätin hankkia sen itselleni. Tämä pääsikin heti samalla viikolla käyttöön, kun olin ystäväni kanssa ulkona.

Minilompakon lisäksi ihastuin viininpunaiseen rannekoruun. Olen jo jonkin aikaa katsellut myös nahkarannekoruja, mutta tämän nähdessäni päätin vihdoin ostaa sellaisen. Viininpunainen ei yleensä ole sellainen väri, jota löytyy vaatekaapistani. Jotenkin kuitenkin elokuun syksyiset kelit olivat kuitenkin virittäneet minut jo syysmielentilaan ja koin tämän värin olevan juuri sopiva syksyyn. Sekin on jo päässyt käyttöön muun muassa eilisen postaukseni asussa!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Aihetta juhlaan

Viimeinen päivä vanhassa kodissamme huipentui siihen, että lähdin ystäväni kanssa nauttimaan viimeisestä vapaasta perjantai-illasta ennen töihin paluuta. Onneksi tämä illanvietto oli tarpeeksi ajoissa tiedossa, sillä pystyin ennakoimaan tilanteen ja jättämään illan vaatteet pakkaamatta. Vähän tosin hävetti karata pois kotoa viimeiseksi illaksi, sillä viime hetken pakkaamiset jäivät miehen hartioille. Hän tosin näytti pärjänneen oikein hyvin ilman minun apuani, sillä seuraavana aamuna pakkasimme ainoastaan viimeiset käyttöastiat ja petivaatteet ennen muutoporukan saapumista!


Puin ensimmäistä kertaa päälleni uuden Portugalista hankkimani COSin hameen. Se olisi kieltämättä tarvinnut silittämistä, mutta silitysrauta oli jo ajat sitten pakattu laatikkoon enkä jaksanut alkaa metsästää oikeaa laatikkoa. Niinpä päätin, että hame saa nyt kelvata sellaisenaan!

En yhtään muista, mistä olen ostanut kuvassa olevan Guessin puseron. Epäilen hankkineeni sen New Yorkin Century 21 -kaupasta, mutta en ole täysin varma. Yleensä Guessin vaatteet eivät ole minun tyylisiäni, mutta tätä puseroa olen käyttänyt todella paljon eikä se ole mennyt miksikään käytöstä ja pesuista huolimatta. Hyvä ostos siis!

Asusteista kerron sen verran, että tuo Vuittonin laukku valikoitui mukaan sen vuoksi, että sain sen sisään mahtumaan ballerinat vaihtokengiksi. Nuo Höglin avokkaat ovat kyllä todella mukavat jalassa, mutta päätin siitä huolimatta varata matalat ballerinat kotimatkalle, mikä osoittautui oikein hyväksi ideaksi.

Kuvassa vilahtaa myös uusi Daniel Wellingtonin kelloni samoin kuin uusi Ted Bakerin rannekoruni, jonka esittelen myöhemmin tarkemmin. En ole koskaan ennen omistanut mitään Ted Bakerin tuotteita, sillä en ole kokenut niitä oikein omaan tyyliini sopiviksi. Nyt kuitenkin tein pari löytöä samalla reissulla, kun ostin mustan Canada-huivinikin!

Nyt alan pikkuhiljaa valmistautua illan töihin, palaillaan taas huomenna! :)

tiistai 23. elokuuta 2016

Huiviostoksilla

No niin, kukaan ei varmaankaan ole yllättynyt, kun kerron ostaneeni itselleni jälleen kerran uuden huivin. Tällä kertaa ostoslistalla oli Acne Studiosin Canada-huivi mustana. Olin pohtinut tämän huivin ostoa jo jonkin aikaa, mutta kuitenkin ajatellut hankkia sen vasta vähän myöhemmin. Koska kuitenkin kuljin lyhyen ajan sisällä  pariin otteeseen Gaudeten ohi, päätin poiketa sisälle ostamaan kyseisen ihanuuden.


Minullahan on huiveja jo ennalta aika paljon, mutta olen Balmuirin huivini myötä päättänyt satsata (myös) muutamaan laadukkaampaan huiviin aika klassisissa väreissä. Halusin tämän Acnen huivin joko mustana tai vaaleanharmaana, mutta en pitänyt kaupassa olleesta harmaan Canada-huivin sävystä. Niinpä hankin itselleni tämän mustan version, sillä musta on minusta aina varma ja samalla myös tyylikäs valinta.

Kelit eivät (onneksi) ihan vielä ole vaatineet näin lämpimän huivin käyttöönottoa, mutta eiköhän tälle löydy syksyn edetessä paljon käyttöä. Toivon huivin osoittautuvan jokaisen pennin arvoiseksi hankinnaksi ja kestävän vuosikausia!

Luvassa on vielä parin ostoksen esittelyt, mutta sen jälkeen ostokseni taitavat pääasiassa keskittyä remppaan. Kävimme jo viikonloppuna ostamassa kylppäriin ja vessaan muun muassa uudet matot sekä kaikenlaista muuta pientä. Jospa kohta pääsisimme hankkimaan myös vähän isompia ostoksia!

maanantai 22. elokuuta 2016

Lyhyemmät hiukset

Mukavaa maanantaita! Eilen meni aika myöhään, sillä innostuin vapaapäivästä huolimatta tekemään töitä pitkälle iltaan asti. Jotenkin tykkään hoitaa rästihommia pois alta vapaapäivinä, sillä silloin aikataulu ei ole yhtä tiukka kuin arkipäivinä ja ehdin rauhassa hoitaa asioita pois alta. Tietyt työasiat vaativat paljon aikaa ja yöllä miehen nukkuessa on hyvä työskentelyrauha. Ainoa ongelma tässä tosin on se, että työt pyörivät aika usein mielessä myös vapaapäivinä, jolloin irtiotto on hankalampaa.

Tänään yritän ihan aidosti viettää vapaapäivää suunnaten kohta treenaamaan, minkä jälkeen ystäväni tulee käymään meillä. Uudessa kodissa tosin ei ole vielä kovinkaan paljon esiteltävää, kun remonttia ei ole edes aloitettu ja kaikki tavarat ovat levällään. Toisaalta miehen kaverit olivat täällä lauantaina viettämässä grillibileitä eikä sekaisuus ainakaan heitä haitannut. Ehkäpä kriittisyys on vain omassa päässäni, kun koti ei vielä näytä siltä kuin haluaisin.
.
Nyt sitten varsinaiseen postauksen aiheeseen! Kävin vähän ennen loman loppumista kampaajalla. Totesimme värin olevan  hyvässä kunnossa ja vaativan ainoastaan tyven freesauksen. Sen sijaan latvat olivat sen verran kuivat ja kaksihaaroittuneet, että katsoimme parhaaksi lyhentää niitä aika reilusti. Hiukseni ovat tämän leikkausoperaationkin jälkeen yhä pitkät, mutta tuntuvat kyllä omasta mielestäni lyhyiltä. Olen kuitenkin aina ollut sitä mieltä, että mieluummin pidän hiukseni lyhyempinä ja hyväkuntoisina kuin pitkinä ja huonokuntoisina. Ja kyllähän ne tästä taas pikkuhiljaa kasvavat lisää pituutta!


Sonnustauduin kampaajareissulle rohkeasti Pier One -kiilakorkosandaaleihin, mutta totesin jo silloin, että kyseessä taitaa olla viimeinen kerta kärjistä avonaisilla kengillä tänä kesänä. Päivissä voi nimittäin jo selkeästi aistia syksyn tunnun ja olenkin huomannut jättäväni kesäkengät nykyään kaappiin ja siirtyneeni aavistuksen syksyisempiin jalkineisiin.

Yhdistin näihin kiilakorkokenkiin Ralph Laurenin konjakinvärisen laukun sekä Mint & Berryn valkoisen pitsimekon. Tämä mekko on minusta kaunis, mutta jotenkin sen käyttö jäi tänä kesänä vähäiseksi. Tuntuu ylipäätään siltä, etten ehtinyt käyttää kesämekkojani vielä tarpeeksi ja nyt pitäisi suunnata ajatuksia vähitellen jo syyspukeutumiseen! Laitoin uudessa vaatekaapissanikin jo kesäisemmät mekot talviteloille ja nostin syysmekot esille.Totesinkin miehelle, että kohta tässä voi alkaa odotta jo joulua! :D

Mukavaa alkavaa viikkoa! :)

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kirpparipäivän asu

Minulla on muutamia asuja rästissä, joten ajattelin nyt hyökätä niiden kimppuun. En tässä viimeisimmässä muutossamme jaksanut olla erityisen tehokas pakkaamisessa, mutta jollain ihmeen kaupalla (eli siis miehen avustuksella) saimme kuitenkin kaikki tavarat kasaan ajoissa.

Muuttokiireiden keskellä yritin hoitaa muutamia juoksevia asioita, joten tässä on asua yhdeltä sellaiselta päivältä. Otimme nimittäin ystäväni kanssa kirpparipöydän kahdeksi viikoksi ja sonnustauduin tällaiseen asukokonaisuuteen, kun roudasin tavarat sinne. Vaikka minulla oli viimeksi keväällä kirppispöytä, näin muuton yhteydessä minulla oli taas kaksi IKEA-kassillista myytävää tavaraa!

Myyntiä on tähän mennessä tullut ihan hyvin, mutta toki enemmänkin tavaraa voisi mennä. Pääasiallinen tavoitteni on päästä mahdollisimman monista tavaroista ja vaatteista eroon, sillä en millään haluaisi enää säilöä niitä kotona. Niinpä ajattelimmekin ystäväni kanssa, että laitamme tästä päivästä eteenpäin kaikki tuotteet puoleen hintaan. Jospa näin ollen viimeisetkin tavarat ja vaatteet menisivät kaupaksi!


No, nyt olisi ehkä aika sanoa jotakin itse asusta. Elokuun alku oli todella viileä, joten pukeutuminenkin alkoi luisua jo aavistuksen syksyisempään linjaan. Ostin tämän Bershkan kietaisumekon Lissabonista ja yhdistin siihen VILAn trikoot. Koska mekko on edestä hyvin avoinainen, yhdistin siihen myös VILAn mustan topin. VILAn trikoot ja topit ovat minusta ihania, koska ne ovat päällä todella mukavia.

Jotta asu ei olisi liian synkkä, yhdistin siihen viime syksynä äidiltäni saadun Longchampin kukkalaukun. Tämä laukku on minusta erittäin kaunis, mutta on siitä huolimatta jäänyt tänä kesänä vähän turhan vähäiselle käytölle. No, jospa aurinkoa riittäisi vielä jonkin aikaa siten, että ehtisin käyttää laukkua vielä muutaman kerran!

Nyt pitäisi suunnata salille ja sen jälkeen nauttia vapaapäivästä rakennusliikkeitä kierrellen. Toivoisin kovasti, että saisimme päätettyä kotimme seinien värit tulevan viikon aikana. Haluaisin myös saada keittiön suunniteltua mahdollisimman pian. Kävimme eilen kiertelemässä Bauhausissa ja löysimme kotiimme uudet väliovet. Niiden lisäksi katselimme kattopaneeleja ja laminaatteja, joista myös löytyi ihan hyvät vaihtoehdot. Sitten kun vielä saisimme hankittua nuo kaikki tykötarpeet ja aloitettua varsinaisen remontin!

lauantai 20. elokuuta 2016

Synttärilahja

Huh, nämä lauantain työheräämiset ottavat kyllä vähän koville! Tai no, vielä ei tunnu kovin pahalta, kun herätessä paistaa aurinko. Mitä pidemmälle syksy kuitenkin etenee sitä vaikeammaksi tiedän aamuheräämisten muuttuvat. Etenkin jos laittaa herätyskellon vahingossa soimaan puoli tuntia liian aikaisin. Ihan oikeasti, tämä töihinpaluu ei ole helppoa. Tiistaina sekoilin kaikessa mahdollisessa ensimmäisenä työpäivänäni, keskiviikkona jätin avaimet kotiin, torstaina hukkasin samaiset avaimet, eilen unohdin laittaa herätyskellon soimaan ja tänään laitoin sen soimaan liian aikaisin. Onneksi tämän päivän jälkeen ensimmäinen työviikko on ohi ja osaan toivottavasti toimia jo niin kuin normaalit ihmiset!


No, nyt sitten otsikon varsinaiseen aiheeseen, eli syntymäpäivälahjaani. Meidän pienessä perheessämme on oikeastaan aina sellainen käytäntö, että lahjan saaja valitsee itse lahjansa. Miehen mielestä minulla on niin vaativa maku, että hän harvoin uskaltaa ostaa mitään minulle. Minulla tosin on vähän samat fiilikset hänestä, joten pata kattilaa soimaa ja niin edelleen. Joka tapauksessa sain jälleen kerran vaatia mieleisen lahjani.

Päädyin lahjaa pohtiessani lopulta Daniel Wellingtonin Classy Sheffield -kelloon. Ihastuin sen eleettömyyteen ja sirouteen, vaikka jälkikäteen mietin, olisiko sittenkin pitänyt valita kello Classic Collectionista. Olen kuitenkin ollut tähän valintaani oikein tyytyväinen, nyt kun olen jo parin viikon ajan ehtinyt käyttää sitä. Ja jos siltä tuntuu, voin aina myöhemmin hankkia myös toisen kellon! Pidän kelloa nimittäin päivittäin ranteessani, joten minusta niitä voi olla useampikin kappale.

Nyt vähän aamiaista, minkä jälkeen suuntaan töihin! Työpäivän jälkeen olisi tarkoitus kierrellä vielä kauppoja, jotta saamme jossain vaiheessa rempan aloitettua. Olemme edistyneet asiassa sen verran, että olemme päättäneet asentaa parketin päälle valkoisen laminaattilattian. Lähinnä siitä syystä, että asiantuntijan arvion mukaan tätä parkettilattiaa ei välttämättä saa enää kunnostettua hyvännäköiseksi.Sitä paitsi mosaiikkiparketin kuvio ei muutenkaan ole oikein meidän mieleemme, joten senkin vuoksi laminaatti on enemmän meidän tyyppinen ratkaisu. Nyt pitäisi vaan löytää sopiva laminaatti!

Mukavaa viikonloppua! :)