keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Järkevämpää ostamista

Yritän jatkuvasti tehdä harkitumpia vaate- ja asusteostoksia, sillä, niin kuin varmasti me kaikki, olen tuskastuttavan tietoinen maapallomme tilasta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Vaatteiden ja asusteiden lisäksi yritän muutenkin ostoksia tehdessäni miettiä, ovatko ne aidosti tarpeen. Yritän esimerkiksi välttää ylimääräisiä meikki- ja kosmetiikkaostoja tuotteista, joita en välttämättä tarvitse, mutta jotka kiinnostavat minua. Aika hyvin olen tässä viimeisen parin vuoden aikana onnistunutkin! Tietenkin myös ruokakaupassa yritän ostaa sen verran ruokaa kuin mitä tulee syötyä, sillä ruokahävikin määrä kohoaa helposti taivaisiin. Tähän postaukseen olen kuitenkin tehnyt listaa omista ohjenuoristani nimenomaan vaatteiden ja kenkien ostamiseen.

1. LUOTTOVAATTEET

Kartoitan säännöllisin väliajoin vaatekaappiani ja teen mielessäni listaa sellaisista vaatteista, joita käytän usein ja joissa tunnen oloni mukavaksi. Mietin myös, mitkä vaatteet korostavat minun parhaitan puoliani ja pyrin kierrättämään epäsopivat eteenpäin. Samalla voin myös kartoittaa, tarvitsenko jotain  lisää.

Helmasyntini on säilyttää vaatteita, joita en ole pitkään aikaan käyttänyt, mutta joita kuitenkin ajattelen vielä joskus käyttäväni. Koska kuitenkin karsin vaatekaapistani säännöllisesti vaatteita, toivon jossain vaiheessa selättäväni tämän syntini kokonaan. Joka kerta pystyn hankkiutumaan muutamasta tällaisesta ehkä joskus -vaatteesta eroon. Viimeksi karsin ison pinon vaatteitani viime viikolla; vein hyväkuntoiset Recciin ja laitoin  huonokuntoiset sekajätteeseen. Aikaisemmin vein huonokuntoisia vaatteita H&M:lle, mutta sitten törmäsin jossain tietoon siitä, ettei se välttämättä olekaan järkevää. Kyseisessä artikkelissa suositeltiin huonokuntoisten vaatteiden laittamista sekajätteeseen, mutta mistäpä näistä tietää, mikä on järkevin vaihtoehto?

2. ÄLÄ OSTA MITÄÄN TARPEETONTA.
 
Olen ostanut paljon vaatteita Zalandosta ja huomasin usein luppohetkinäni selaavani heidän valikoimaansa, vaikka en oikeastaan tarvitsisikaan mitään. Niinpä olen tänä syksynä opetellut jättämään Zalandon selaamisen ainoastaan niihin hetkiin, kun todella tarvitsen jotain. Tällaisia tarpeita viime aikoina olleet lämmin parkatakki, toppahousut sekä musta perusmekko. Huiveja sen sijaan en ole hankkinut, mihin yhdessä vaiheessa sorruin jatkuvasti. Viime viikolla karsin roimalla kädellä myös huivejani, jotka mahtuvat nyt ensimmäistä kertaa vuosiin yhteen koriin.

3. HARKITSE. 

Jos ihastuu kaupassa johonkin vaatteeseen tai asusteeseen, kannattaa pysähtyä harkitsemaan, onko sille todella käyttöä.Mietin myös itse tarkkaan, onko vaate juuri sellainen kuin haluan sen olevan vai häiritseekö siinä jokin seikka tai yksityiskohta. Olen aika onnistuneesti osannut jättää sinne päin -tuotteet kauppaan viime aikoina. Yleensä nimittäin sellaiset vaatteet ja asusteet jäävät käyttämättä, jotka eivät sovi itselle täydellisesti. Lisäksi olen opetellut harkitsemaan ostojani ainakin muutaman tunnin ajan, jotta ehdin todella miettiä, ovatko ne tarpeellisia tai tarkoituksenmukaisia. Harkitseminen on tällaiselle nopeita päätöksiä tekevälle ihmiselle joskus haasteellista, mutta siitä on kieltämättä ollut hyötyä. Moni ostos on jäänyt kokonaan tekemättä ja tehdyt ostokset ovat yleensä osoittautuneet hyviksi.

Nyt harkinnassa on Balmuirin Estelle shopper, jolle koen olevan arjessani käyttöä. Esimerkiksi tänään raahaan mukanani niin työhön, opintoihin kuin treenaamiseen liittyviä tavaroita, jolloin isolle ja tilavalle laukulle on tilausta. Musta väri toimii minun arjessani kaikista parhaiten, sillä sen yhdistäminen vaatteisiin ja kenkiin on helppoa. Aion silti vielä harkita, onko laukku todella tarpeellinen.

4. OSTA KUN LÖYDÄT ETSIMÄSI.

Usein käy niin, että kun etsii jotain tiettyä vaatetta, sitä ei löydä mistään. Minulle käy usein myös niin, että silloin kun rahat ovat vähissä, löydän vaikka kuinka paljon kaikkea ihanaa ja tarpeellista ostettavaa. Kun rahaa kuitenkin taas on, ei löydä etsimäänsä. Niinpä olen pitänyt nyrkkisääntönä sitä, että silloin kun löydän jotain tarpeitani vastaavaa, ostan sen. Lisäksi laitan jatkuvasti rahaa säästöön, jotta tällaiset yllättävät hankinnat eivät kaada budjettiani.

5. YKSI HYVÄ KORVAA KYMMENEN ”IHAN KIVAA”.

Kun on kartoittanut tarpeensa, on helpompi tehdä ostoksia, myös niitä kalliimpia. Sitä paitsi kun on tarkasti harkinnut, mitä tarvitsee, ovat kaikki vaatteet sellaisia, joissa on itsellä hyvä olla ja joista pitää. Tämän seurauksena niitä tulee myös käytettyä. Joskus koen houkutusta ostaa hyväksi havaitsemiani vaatteita tai kenkiä useammat kappaleet, sillä pelkään kuluttavani ne puhki. Tällaista ei ole kuitenkaan koskaan sattunut, vaikka olisin käyttänyt jotain vaatetta todella paljon. Niinpä yritän hillitä itseäni nykyisin.

Jos sinulla on hyviä järkevämmän ostamisen vinkkejä, niitä otetaan mielellään vastaan! :)

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Häämatkamme: Los Angelesin tunnelmia

Kesäkuun puolivälissä suuntasimme mieheni kanssa häämatkalle. Koska minun töitteni vuoksi häämatkan ajankohta määrittyi kesään, vaikutti se jonkin verran matkakohteiden valintaan. Olimme nimittäin päättäneet suunnata Euroopan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi miehen suosikkikohde Karibia rajautui pois sadekauden ja siihen liittyvien hirmumyrskyjen vuoksi. Minä puolestani en halunnut lähteä esimerkiksi Balille tai Etelä-Amerikkaan. Niinpä monien käänteiden vuoksi häämatkakohteeksemme muodostui Fidži ja sinne suuntaavien lentojen vuoksi Los Angeles. Olimme nimittäin päättäneet käydä häämatkallamme myös jossain puolella Yhdysvaltoja. Jos olisimme lentäneet Karibialle, olisimme pysähtyneet Floridassa, jossa toiveemme on vielä jossain vaiheessa käydä.

Lensimme Los Angelesiin Tukholman kautta ja saavuimme perille iltapäivällä paikallista aikaa. Rajamuodollisuudet kestivät todella kauan, minkä vuoksi olimme varsin väsyneitä päästyämme perille hotelliimme. Asuimme Venice Beachilla, josta lähdimme heti samana iltana Santa Monican rantareittiä pitkin kävelemään kohti keskustaa ja etsimään ruokapaikkaa. Ruoan jälkeen pääsimme vihdoin nukkumaan!

Lennolla

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin ja totesimme, ettei kovin moni aamiaspaikka ollut vielä auki siihen aikaan. Pienen etsimisen jälkeen löysimme kuitenkin viihtyisän kahvilan. Aamiaisen jälkeen suuntasimme jälleen Santa Monican rantakatua pitkin kohti keskustaa. Ihmettelimme samalla, miten kaupungin peittävä sumu yhtäkkiä puolenpäivän aikaan hälveni kuin taikaiskusta.

Olimme päättäneet omistaa Fidžillä viettämämme ajan rentoutumiseen ja auringonottoon (Tästä kerron lisää myöhemmin - kaikki ei mennyt aivan niin kuin ajattelimme!), joten Jenkeissä käytimme aikaa enemmän shoppailuun. Loppujen lopuksi en kuitenkaan ostanut itselleni muuta kuin uuden matkalaukun, lompakon sekä muutamat urheilurintsikat. Mies osti myös matkalaukun ja muutamia uusia vaatteita.

Minä ja valtava kakkupala

Ensimmäisenä päivänä lounasaikaan päätimme suunnata Cheesecake Factoryyn, jossa en ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Vaikka tilasin itselleni pienemmän pasta-annoksen (vaihtoehtoja oli kaksi), oli se todella suuri ja täyttävä. Siitä huolimatta erehdyimme miehen kanssa kumpikin tilaamaan itsellemme omat juustokakkupalat. Ne olivat aivan valtavia ja olimme koko loppupäivän niin ähkyssä lounaastamme, että jätimme illallisen lopulta kokonaan väliin! Vinkkinä muuten, että me pidimme enemmän Cheesecake Factoryn klassikkojuustokakuista kuin erikoisemmista virityksistä. Seuraavalla kerralla tosin olimme sen verran viisastuneet, että jaoimme yhden kakkupalan puoliksi!

Onnistuin sairastumaan seuraavana yönä flunssaan, joten se meni enemmän tai vähemmän valvoessa. Aamulla kuitenkin kävimme aamiaisella Urth Cafféssa, jossa tapasimme erään tuttuni. Nautin aamiaiseksi ihanan smoothie bowlin sekä todella hyvää teetä. 


Aamiaisen jälkeen tallustelimme Main Streetiä pitkin Santa Monican rannalle hieman ottamaan aurinkoa. Lisäksi kävelimme Venice Beachillä ja ihmettelimme siellä näkyviä asioita. Pysähdyimme myös katsomaan katutanssiesitystä ja söimme lounasta, vaikka Venice Beachin lounastarjonta ei ollutkaan kovin ihmeellinen. Illalla suuntasimme vielä Santa Monica Pierille, jossa kävimme Pacific Park -huvipuistossa muun muassa maailmanpyöräajelulla.

Viimeisenä kokonaisena päivänämme Los Angelesissa suuntasimme tietenkin Hollywoodiin Walk of Famelle. Heräsimme aikaerorasituksen vuoksi niin aikaisin, että olimme Walk of Famella jo aamuseitsemän jälkeen! Siihen aikaan tähtiä sai katsella ihan rauhassa, joskin kuvista tuli varsin harmaita sumun vuoksi. Loppuajan käytimme koluamalla ostoskeskusta ja kauppoja Hollywoodissa, mutta emme ostaneet mitään. Söimme lounaaksi myös todella herkulliset pizzat.

Olimme alunperin suunnitelleet käyvämme Disney Landissa, joka sijaitsee Anaheimissa. Koska olin kuitenkin kipeä ja huvipuistopäivä olisi muodostunut todella pitkäksi illan ilotulitusten vuoksi, päätimme jättää  tämän reissun väliin. Hieman harmitti, mutta totesin, että koska Hollywood-reissukin kävi voimilleni, olisi Disneyland-retki ollut vielä raskaampi ja mennyt hukkaan.



Olen aikaisemmin Yhdysvalloissa käynyt ainoastaan New Yorkista, josta pidin todella paljon. Los Angeles ja Santa Monica olivat hyvin erilaiset kuin mitä olin kuvitellut - joskin näimme Los Angelesista luonnollisesti vain pienen vilauksen. Reissumme tämä osa oli oikein mukava, mutta en usko enää palaavani Los Angelesiin. Niin suurta vaikutusta se ei meihin kumpaankaan tehnyt.

Seuraavaksi suuntasimme Los Angelesista Fidžille, mistä kerron myöhemmin!

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 suosikkiasut

Vuodelta 2018 jäi muutamia asuja kokonaan julkaisematta blogitauon vuoksi. Ehkäpä kuitenkin esittelen ne vielä jossain vaiheessa täällä. Nyt otetaan kuitenkin vuoden 2018 suosikkiasujen katsaus niiden kuvien perusteella, jotka ehdin blogissani esitellä vuonna 2018.

Olen tehnyt tällaisia suosikkiasukatsauksia myös pari kertaa aiemmin. Vuoden 2016 suosikkiasukatsaukset löytyvät täältä ja täältä. Vuoden 2017 katsauksiin puolestaan pääsee tästä ja tästä. Monet näissä katsauksissa näkyvistä suosikkivaatteista ovat muuten suosikkejani edelleen, eli makuni ei ole parissa vuodessa juurikaan muuttunut. :)

Kuten arvata saattaa, kuvissa näkyy oikeastaan pelkästään mekkoja. En oikeastaan käyttänyt housuja koko vuotena muutamaa pakkaspäivää ja loppusyksyä lukuunottamatta. Luulenpa, että käytän enimmäkseen mekkoja myös nyt alkavana vuotena, joskin välillä päälleni eksyy mekon sijaan hame!


Tässä ensimmäisessä kuvassa valaistus on todella huono. Espritin tummansininen mekko on kuitenkin yksi suosikeistani yhä edelleen, vaikka se on jo useamman vuoden vanha. Viimeksi se oli minulla päällä joulukuussa, kun työpaikallani vietettiin itsenäisyyspäivän juhlaa. Myös Unisan saappaita käytän vuodesta toiseen aina uudelleen. Sen sijaan Kiomin musta nahkalaukku on muistaakseni noin vuosi sitten syksyllä ostettu ja olen käyttänyt sitä paljon töissä. Laukkuun nimittäin mahtuu runsaasti tavaraa, mikä on tärkeää niinä päivinä, kun juoksen töistä suoraan yliopistolle.

Toisessa kuvassa oleva uusi tonttupukuni, eli Dorothy Perkinsin vihreä mekko, on minusta aivan ihana! Tämä kuva on pääsiäiseltä, mutta mekko oli minulla muuten päälläni myös polttaripäivänäni, kun kävimme Kämpissa iltapäiväteellä. Tässä pääsiäisen asussa yhdistin mekkoon Selected Femmen mustan mokkaclutchin ja Esmara by Heidi Klumin mokkanilkkurit. Olen aika huono käyttämään mokka-asusteita ja -kenkiä, mutta täytyypä muistaa tämä asu, kun ulkona on hieman kuivempi keli!


Heidi Tuiskun tekemä hääpukuni on kirkkaasti vuoden 2018 suosikkiasuni. Minulla oli vahva visio hääpuvustani jo vuosia ennen häitäni, ja Heidi toteutti sen juuri niin kuin halusinkin. Häiden jälkeen hän vielä muokkasi puvusta minulle juhlamekon, joten hääpuku ei jää kertakäyttöiseksi. Se oli minulle tärkeää, sillä halusin hääpuvun, jota voi käyttää myös muissa juhlissa. Sitä paitsi harvoin saa täysin omille mitoilleen valmistetun vaatteen, joten olisi sääli käyttää sitä ainoastaan yhden kerran.

Kuva: Alejandro Lorenzo
Viikko häittemme jäkleen vietettiin äitienpäivää. Koska en halunnut myöskään Unisan valkoisten korkkareiden jäävän ainoastaan hääkengiksi, yhdistin ne tähän Dorothy Perkinsin kukalliseen mekkoon. Beige clutch on ensimmäinen clutchini jo monen vuoden takaa, merkiltään Designers Remix.


Valmistuin virallisesti toukokuun viimeisenä päivänä, mutta tutkintotodistus tuli kesäkuun alussa minulle kotiin postitse. Tässä kuvassa olen juuri tullut kotiin töistä ja löytänyt todistuksen postilaatikostamme. Minulla on pälläni My Ohlssonin printtimekko ja Zaran musta yläosa, joka on muistaakseni jo reilusti yli kymmenen vuotta vanha! Ballerinoillakin alkaa olla jo ikää, ne ovat Caprice-merkkiset.


Niin kuin jo maintisinkin, Heidi Tuisku muokkasi hääpuvustani juhlamekon. Käytin sitä tällaisena ensimmäistä kertaa valmistujaisissani yliopistolla. Koska pitsin värjääminen on käsittääkseni todella vaikeaa ja lopputulosta on vaikea ennustaa, ei yläosalle tehty muuta kuin vaihdettu takana olevat napit hopeisiksi. Sen sijaan mekon vyö vaihdettiin harmaaksi ja valkoisten tyllien päälle tehtiin harmaasta tyllistä ohuempi päällyshame. Hääkengät pääsivät mukaan myös tähän asuun samoin kuin Designers Remix -clutch.


Minun suosikkiasuni on tosiaan hääpukuni. Mikä on sinun suosikkisi? :)

tiistai 1. tammikuuta 2019

Joulun ja uudenvuoden tunnelmat

Oikein ihanaa uutta vuotta 2019! Reilu viikko sitten oltiin vielä joulutunnelmissa, ja saimme nauttia valkoisesta joulusta myös täällä Etelä-Suomessa, mikä on varsin harvinaista herkkua. Minä sairastuin flunssaan juuri sopivasti ennen joulua ja olin viimeiset työpäivät ennen lomaa varsin rouheassa kunnossa. Pari vuotta sitten nenä alkoi valua viimeisen työpäivän viimeisen tunnin aikana - mikä ajoitus! Yleensä olen ollut myös kuumessa jouluna, mutta tänä jouluna vältyin sentään siltä. Loma on siis mennyt sairastaessa, mutta onneksi olo on aatonaattoa lukuunottamatta ollut sellainen, että olen pystynyt tekemään muutakin kuin makaamaan sohvalla. Tosin olen kyllä maannut paljon sohvallakin ja katsonut monta elokuvaa, ihanaa luksusta yleensä niin kiireiseen arkeen verrattuna!

Näin aikuisena olen huomannut, että parasta joulussa on siihen valmistautuminen. Aattona nimittäin en ole enää päässyt sellaiseen jouluhypeen kuin vielä lapsena. Joulu tuntuu enemmänkin yhdeltä päivältä muiden joukossa. Niinpä otan nykyään valmistautumisesta kaiken ilon irti!

Laitoin osan joulukoristeista esille jo marraskuussa, joulukuusen puolestaan koristelimme jo joulukuun ensimmäinen päivä. Lisäksi olen kuunnellut joka päivä joululauluja sekä juonut litrakaupalla glögiä. Tänä jouluna bongasimme miehen kanssa kaupasta Marlin sokerittoman glögin, jota on voinut juoda hieman paremmalla omallatunnolla sokeripitoisempiin glögeihin verrattuna. Glögiä nimittäin kuluu meidän taloudessamme joulun alla todella paljon! Valmistimme myös heti joulukuun alussa mieheni kanssa vegaanista toffeeta ja lisäksi Snickers-tyyppisiä patukoita. Ne tosin tuli syötyä jo reilusti ennen joulua. :D


Mieheni suunnitteli myös Jurassic Park -aiheista piparkakkumaailmaa, mutta loppujen lopuksi hylkäsimme koko homman ja ostimme kaupasta valmiita pipareita. Minun suosikkini ovat muuten Stockalla myytävät käsintehdyt piparkakut, mutta myös Pirkan ohuet piparkakut ovat maukkaita. Annas pepparkakoista en sen sijaan erityisemmin välitä.

Jouluaattoa vietimme anoppini luona, joulupäivänä kävimme appeni mökillä. Tapaninpäivänä puolestaan söimme vanhempieni luona. Vaikka olin kipeä, sairastuminen ei vaikuttanut ruokahaluuni ja tuli kyllä syötyä varsin paljon. Meillä oli myös kotona kaapit täynnä herkkuja, ja leivoinpa tapaninpäiväksi vielä ensimmäisen banoffee-kakkunikin. Nyt voikin tammikuussa vähentää herkuttelua; kunhan ensin saamme viimeiset jouluherkut syötyä pois. ;)


Olin myös joulun välipäivät lomalla. Ne hujahtivat ohi ystäviä tavatessa. Kävin myös leffassa katsomassa Maija Poppasen paluun. Mielestäni elokuva oli ihan katsottava, mutta laulut olivat aika mitäänsanomattomia ja tarina olisi mielestäni kaivannut tiivistämistä. Emily Blunt teki hyvää työtä maijana, mutta pidän silti enemmän Julie Andrewsin tulkinnasta.

Uutta vuotta juhlimme hyvin pienimuotoisesti. Kävimme kälyni luona alkuillasta ja seurasimme ilotulituksia heidän parvekkeeltaan. Loppuillan vietimme miehen kanssa kahdestaan kotona leffaa katsoen. Kun vuosi vaihtui, menimme shamppanjalasien kanssa terassillemme ihailemaan ilotulituksia. Oli kyllä niin sankka lumipyry, ettei todellakaan huvittanut poistua oman terassin suojasta!

Naureskelimme, että aika keski-ikäisiksi ovat nämä meidän uudenvuodenjuhlintamme menneet. Vielä muutama vuosi sitten järjestimme bileet kavereille ja juhlimme kunnolla vuoden vaihtumista. Toisaalta uutta vuotta tulee juhlia juuri niin kuin itsestä tuntuu hyvältä ja tämä tuntui meistä nyt sopivalta ratkaisulta. :)


Huomenna koittaa paluu arkeen, sillä työt alkavat minulla. Lisäksi pitää töiden jälkeen viimeistellä yksi pariessee, jonka palautuspäivä on huomenna. Tänään yritän myös jaksaa katsoa yhden eilen aloittamani verkkoluennon loppuun, sillä opinnot jatkuvat tammikuussa taas täydellä höyryllä. Tänä jouluna en sentään viettänyt pyhiä kandidaatintutkielmaa kirjoittaen niin kuin viime vuonna. Tulevana kesänä tosin pitäisi kirjoitella gradua!

maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi 2018, osa 2

Vuosi 2018 vetelee viimeisiään ennen kuin hypätään uuteen vuoteen. Minulla ei ole ollut tapana tehdä varsinaisia uudenvuodenlupauksia. Jouluna tuli tosin syötyä niin paljon herkkuja, että aion palata taas tammikuussa ruotuun ja syödä terveellisemmin. Lisäksi yritän rajoittaa puhelimella surffailua, sillä se tuhoaa kohta kaiken keskittymiskykyni. Voisin opetella keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.
Aloitin eilen vuosikatsauksen ensimmäisen osan, joten tänään jatketaan! Blogi on tosiaan ollut koko syksyn todella hiljainen, mutta tässäpä tulee samalla lyhyesti kurottua kulunut aika umpeen. Jospa ensi vuonna blogi päivittyisi taas ahkerammin! :)

Toukokuu
Menimme naimisiin 5.5. ja häät olivat ikimuistoiset! Vieläkin hymyilyttää, kun katselen hääkuviaä. Yksi kaasoistani menee muuten ensi vuonna naimisiin, jolloin minulla on kunnia toimia hänen kaasonaan. :)

Toukokuussa sain harjoitteluun kuuluvat kirjalliset työt palautettua. Toukokuun viimeisenä päivänä sain myös tiedon valmistumisestani, eli siitä tuli virallinen valmistumispäiväni. Jotta en kuitenkaan liian helpolla olisi päässyt, päätin suorittaa yhden erityispedagogiikan kurssin kesäopintoina. Järkeilin, että jos pääsisin maisterikoulutukseen, saisin sen hyväksiluettua opintoihini.

Kuva: Alejandro Lorenzo
Toukokuussa nautittiin myös upeista helteistä, jotka muuten alkoivat juuri meidän hääpäivänämme. Istuin monesti pihallamme keinussa ja luin tenttikirjaa samalla, kun mies rakenteli suihkulähdettä ja teki muita pihahommia. Saa muuten nähdä, millainen ensi kesästä tulee!

Kesäkuu
Kesäkuussa juhlittiin minun valmistujaisiani yliopistolla. Heidi Tuisku muokkasi hääpukuni juhlapuvuksi, johon pukeuduin valmistujaisjuhliin. Ehkäpä pystyn käyttämään pukua myös silloin, kun valmistun maisteriksi! :)

Heti valmistujaisten jälkeen lähdimme häämatkallemme. Olimme ensin Los Angelesissa, jossa muun muassa nautimme Santa Monican rannasta, söimme liikaa kakkua Cheesecake Factoryssa ja kolusimme Walk of Famen päästä päähän. Los Angelesista puolestaan suuntasimme Fidžille, jossa kävimme muun muassa eläinpuistossa sekä yksityisellä paratiisisaarella päiväretkellä. Yllätyimme myös siitä, miten tuulista ja vaihtelevaa säätä Fidžillä oli. Säätiedotteiden mukaan siellä nimittäin pitäisi olla reilusti yli 20 aurinkoista päivää kuussa. Fidžillä ollessamme sain myös tietää päässeni maisterikoulutukseen.

Fidžillä

Heinäkuu
Heinäkuun alussa palasimme kotiin häämatkaltamme. Muutaman päivän aikaerotoipumisen jälkeen kävin Lapissa nauttimassa upeista kesäkeleistä. Lisäksi pistäydyin ystävieni kanssa Tallinnassa aivan huikealla reissulla. Kävin myös Kansallismuseon Barbie-näyttelyssä, joka tosin ei ollut yhtä laaja kuin pari vuotta sitten Pariisissa näkemäni näyttely.

Heinäkuussa pidin myös valmistujaiskahvit lähimmille sukulaisille ja pistäydyin Tampereella katsomassa upeaa Marilyn-näyttelyä. Samalla juhlittiin myös etukäteen minun synttäreitäni. Varsinaisena synttäripäivänäni nimittäin pidimme kavereillemme hääjuhlat meillä kotona. Heinäkuu oli siis varsin juhlantäyteinen kuukausi!

Marilyn-näyttelyssä


Elokuu
Heti elokuun alussa aloitin uudessa työpaikassani ja olin pihalla aivan kaikesta. Vähitellen sain kuitenkin rutiineista kiinni. Parasta uudessa työpaikassani oli superlyhyt työmatka, joka oli todellista arjen luksusta. Nautin siitä koko alkusyksyn.

Elokuussa aloitin myös maisteriopinnot ja päätin, etten stressaa niistä samalla tavalla kuin kandin tutkinnon opinnoista. Tästä päätöksestä onnistuin muuten pitämään hyvin kiinni koko syksyn!

Syyskuu
Syyskuu oli täynnä opintoja; riensin usein suoraan töistä yliopistolle. Ihmiselle, joka on aina tottunut olemaan joka paikassa ajoissa, oli raastavaa joutua tulemaan myöhässä luennoille sekä ryhmätunneille. No, siitäkin selvittiin!

Lokakuu
Lokakuu oli aika raskas ja vaikea. Minusta oli jo syyskuussa alkanut tuntua siltä, ettei uusi työpaikkani välttämättä ollutkaan minulle sopiva paikka. Lokakuussa tämä tunne vain vahvistui ja minusta tuntui, etten voinut kehittää toimintaa haluamaani suuntaan. Niinpä aloin etsiä itselleni uutta paikkaa ja löysinkin sellaisen.

Kävin myös jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti katsomassa Finlandia Trophya. Olin kuitenkin niin väsynyt työasioiden vuoksi, etten jaksanut seurata kilpailua loppuun asti. Hyvä kun pysyin hereillä sen ajan, minkä paikalla olin!

Finlandia Trophy

Marraskuu
Marraskuussa aloitin uudessa työssäni. Vaikka jälleen kerran oli paljon opeteltavaa, sain mielestäni lyhyessä ajassa varsin hyvin perustyöstä kiinni. Olin todella helpottunut päästyäni uuteen työpaikkaan ja koin, että pääsin vihdoin tekemään sitä, mitä todella halusin tehdä!

Kävin myös serkkuni ja hänen miehensä luona Tukholmassa viikonloppuvisiitillä, mikä oli mukava irtiotto arjesta. Lisäksi join paljon glögiä ja aloitin joulufiilistelyt. Marraskuussa juhlistimme miehen kanssa myös puolivuotishääpäiväämme Strindbergilla.

Joulukuu
Heti joulukuun ensimmäisenä päivänä koristelimme joulukuusen. Meillä on kestokuusi, joten sen voi laittaa esille koska tahansa. Fiilistelin koko joulukuun joulua ja kuuntelin joululauluja todella usein. Kävin myös Tuomaan markkinoilla ja ihastelin Helsingin juhlavalaistusta. Joulun lisäksi joulukuussa juhlittiin myös molempien vanhempieni synttäreitä.

Ensi kesäksi ei ole kovin pitkää kesälomaa tiedossa, mutta jouluksi sain järjestettyä itselleni puolentoista viikon loman. Nyt tosin näyttää siltä, että olen koko joululomani flunssassa. Olen kuitenkin  flunssasta huolimatta - tai ehkä juuri sen ansiosta - saanut kerättyä voimia kevääksi. Olen ehtinyt katsoa monta leffaaa ja sarjaa sohvalla maaten sekä saanut rauhassa nauttia mieheni seurasta. Näihin tunnelmiin on hyvä päättää vuosi 2018!

Tuomaan markkinat

Onnellista uutta vuotta 2019 kaikille lukijoilleni! :)

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vuosi 2018, osa 1

Vuosi 2018 on ollut kyllä kerrassaan huikea! Paljon on tapahtunut ja monet unelmat ovat käyneet toteen; saa nähdä, millaiseksi ensi vuosi oikein muodostuu. Tässä hieman jonkin sortin vuosikatsausta. :)

Tammikuu 
Tammikuussa tein todella paljon kouluhommia, etenkin kandidaatin tutkielmaani. Lisäksi kävin häämessuilla, joista tosin en ollut erityisen innostunut ja joita en kokenut omalla kohdallani hyödyllisiksi. Koin välillä hääjärjestelyjä tehdessäni olevani suorastaan antimorsian, kun en jaksanut välittää lautasliinojen taittelusta tai ollut tarkka hääkimpun kukkien sävystä. Hääjärjestelyt kuitenkin etenivät hyvin enkä ottanut niistä stressiä. Kaikesta muusta stressasin sitten niidenkin edestä. :D

Helmikuu
Helmikuussa tein ensimmäisen blogiyhteistyöniMiss Windy -shopin kanssa, josta muuten tilasin itselleni juuri uuden hameen. Tätä mekkoa kuvatessamme ulkona oli parinkymmenen asteen pakkanen, joten välillä hieman vilutti! Mekko on kuitenkin edelleen ihana; saatan laittaa sen päälleni nyt uutenavuotena. :)


Helmikuussa myös irtisanouduin vanhasta työstäni ja kirjoitin uuden työsopimuksen. Jäin kuitenkin tuntityöntekijäksi vanhaan työhöni, mikä on osoittautunut varsin toimivaksi ratkaisuksi. Tosin tuntimääräni kasvoi aiottua suuremmaksi, joten sikäli kahden työn tekeminen on ollut hieman raskasta.

Helmikuussa palautin myös kandidaatintutkielmani. Olen muuten tyytyväinen työhön, mutta siihen jäi muutamia harmittavia lyönti- ja pilkkuvirheitä. Minulla tuli nimittäin kiire palauttaa tutkielma helmikuun palautuspäivään mennessä, jotta se varmasti arvioitaisiin ajoissa ennen valmistumistani. Luin työtä moneen kertaan ennen sen palautusta, mutta silti siihen tosiaan jäi muutamia virheitä. Onneksi ei kuitenkaan asiavirheitä, mikä olisi ollut vakavampaa.

Irtisanoutumispäivän kukat

Maaliskuu
Maaliskuussa tein todella vaikean tentin, johon luin paljon. Vastasin mielestäni yhteen kysymykseen ohi aiheen ja olin varma, etten pääsisi tentistä läpi. Tentissä piti nimittäin saada jokaisesta vastauksesta arvosanaksi vähintään ykkönen, jotta se menisi läpi.

Tutkintosuunnitelmaani kuului eräs kurssi, jota ei muuttuneiden opetussuunnitelmien vuoksi järjestetty enää kyseisenä lukuvuotena, joten sen sai korvata melko vapaasti jollain muulla kurssilla. Olin tämän tenttimäni kurssin valinnut lähinnä sen vuoksi, että koko kurssin sai poikkeuksellisesti suorittaa tenttimällä (minun tiedekunnassani opinnot vaativat paljon läsnäoloa). Koska olin varma, etten pääsisi tentistä läpi ja tajusin myös, että uusinta olisi niin myöhään, että se viivästyttäisi valmistumistani, päätin varmuuden vuoksi käydä keväällä vielä toisen kurssin. Järkeilin, että saisin ainakin sillä korvattua tuon yhden pakollisen kurssin, jos tekemäni tentti ei menisi läpi. No, loppujen lopuksi tentti meni kirkkaasti läpi ja suoritin tavallaan "turhaan" vielä yhden ylimääräisen kurssin keväällä. Tuo ylimääräinen kurssi oli nimittäin niin käsittämättömän tuskallinen, että sen olisin enemmän kuin mielelläni jättänyt väliin. :D


Huhtikuu
Huhtikuussa tein opintoihin kuuluvan viimeisen harjoittelun. Päivät olivat todella pitkiä, sillä usein lähdin kotoa jo ennen seitsemää ja tulin vasta iltakymmenen aikaan takaisin. Olin erittäin väsynyt, mutta lisääntyvä valo auttoi onneksi jaksamaan. Stressiä tosin oli sen verran, että paino putosi varsin paljon. Harjoittelu oli kuitenkin todella antoisa, vaikka minua kauhistuttikin sen aikana ajatus siitä, että pitäisi olla valmis töihin syksyllä senhetkisellä osaamisellani.


Huhtikuussa vietettiin myös polttareitani, joiden ajankohta oli minun toiveestani etukäteen tiedossa. Pääsin muun muassa ratsastamaan ponilla ja Kämpiin iltapäiväteelle. Olin tosin todella väsynyt myös polttaripäivänäni enkä jaksanut illalla juhlia kovin pitkään. Tosin väsähdin hääpäivänäkin varsin pian! :D

Polttarikakkuni, joka pääsi myös baariin. Ei kysytty edes papereita!
Huhtikuussa tein myös maisteriopintojen valintakokeen, joka oli melkoinen urakka. Siihen oli muistaakseni aikaa seitsemän tuntia, mutta minun piti lähteä jo kolmelta töihin. Onneksi ehdin ihan hyvin tehdä kaikki tehtävät, vaikka jossain vaiheessa ajattelinkin, etten saa kaikkea mitenkään ajoissa valmiiksi.

Jatkan vuosikatsausta huomenna, uudenvuoden aattona! Meillä ei ole taaskaan kovin ihmeellisiä suunnitelmia. Olen ollut kipeä koko joulun ajan, joten vietämme pääasiassa vuoden vaihtumista kotona. Käymme tosin miehen siskon luona alkuillasta pienimuotoisissa juhlissa. :)

torstai 27. joulukuuta 2018

Onko siellä ketään?

On vierähtänyt pitkä aika edellisestä kirjoituksestani, mihin on monta syytä. Opinnot ja työelämän kiemurat ovat olleet varsin aikaavieviä; jopa niin kuormittavia, että päädyin marraskuussa vaihtamaan työpaikkaa vain parin kuukauden jälkeen. Niin kuin viime kerralla myös tällä kerralla irtisanoutuminen oli enemmän kuin kannattavaa ja olen viihtynyt huomattavasti paremmin uudessa työpaikassani.

Syksyyn on muutenkin mahtunut kaikenlaista, mutta pääpiirteissään asiat ovat kuitenkin hyvin. Joulu tosin on mennyt kammottavan flunssan kourissa, mikä tuntuu toistuvan omalla kohdallani lähes joka vuosi. Päädyin ostamaan itselleni joululahjaksi vaaleanpunaiset Reino-tohvelit, joita olen miettinyt jo pitkään. Lisäksi haaveilen eräästä Kalevala korun rannekorusta, mutta en ole ainakaan vielä hankkinut sitä itselleni. Muiden joululahjat hankin hyvissä ajoin, sillä niitä ei tarvinnut onneksi ostaa kovin paljon. Miehen kanssa emme osta lahjoja toisillemme, mutta muuten sain kyllä joululahjoja. Monet lahjat olivat kaiken lisäksi tarpeellisia, sillä lahjanantajat olivat tiedustelleet etukäteen tarpeita ja toiveita. Saimme muun muassa miehen kanssa yhteisesti valurautapannusetin, sillä paistinpannumme ovat menneet huonoon kuntoon. Tosin täytyy tunnustaa, että meidän joulukuusemme alla on yhä muutamia jakamattomia lahjoja.

Yksi iso syy blogihiljaisuuteeni on ajanpuutteen lisäksi ollut se, etten ole oikein tiennyt, mihin suuntaan tahtoisin blogiani viedä. Harkitsin jopa koko blogin poistamista jossain vaiheessa. Päätin kuitenkin vielä palata, sillä olen huomannut myös kaipaavani paikkaa, johon voin kirjoitella kuulumisiani. Ehkäpä näitä joku sattuu lukemaankin?