torstai 10. toukokuuta 2018

Meidän häämme 5.5.2018, osa 1

Blogissa on ollut taas hiljaista, mutta mielestäni siihen on erittäin hyvä syy. Koko huhtikuun olin harjoittelussa, mutta sen jälkeen valmistelimme koko viime viikon häitämme! Vappuaattona pistäydyin kyllä Porvoossa, mutta muuten aika viime lauantaihin asti sujui tiiviisti töissä ja häitä järjestellessä.

Täysin ongelmitta ei tietenkään selvitty. Häitä edeltävä perjantai alkoi nimittäin sillä, että hiusten värjäys sekä leikkaus peruuntui. Ei siis kovin vahva aloitus. Olin jo asennoitunut siihen, että menen naimisiin tyvikasvuineni päivineni, mutta onneksi kälyni järjesti minulle perjantai-iltapäivälle ajan toiselle kampaajalle. Sitä ennen kävin pikamanikyyrissä, johon olin onneksi varautunut omalla kynsilakalla. Minun kynsissäni hyvin harva lakka pysyy siistinä muutamaa tuntia pidempään, joten haluan käyttää hyväksi havaitsemiani merkkejä. Onneksi minulla oli oma lakka mukana, sillä huolellisesta kuivattelusta huolimatta ehti yhden kynnen lakka kuoriutua illan aikana. Se oli helppo korjata itse.

Meillä ei ollut varsinaista kirkkoharjoitusta, mutta olin sopinut, että pääsisimme käymään vihkikirkossamme, eli Oulunkylän vanhassa kirkossa, perjantaina. Kun kuitenkin menimme paikan päälle, oli kirkko tyhjä ja ovet lukossa. Onneksi hoksasin, että voisimme pistäytyä Oulunkylän kirkolla, josta apu löytyikin. Niinpä pääsimme edes käymään vihkikirkossamme ennen H-hetkeä. Oulunkylän vanha kirkko on todella pieni ja tunnelmallinen, minkä vuoksi valitsimmekin sen vihkikirkoksemme. Meidän häämme nimittäin olivat pienet, noin viidenkymmenen hengen juhlat, joten halusimme myös kirkossa olevan intiimin tunnelman. Ainoa haaste oli kulkea lyhyttä käytävää pitkin tarpeeksi hitaaseen tempoon. :D

Kirkkoharjoituksen jälkeen minä lähdin kampaajalle ja mies bestmanien sekä kaasojen kanssa koristelemaan juhlapaikkaa. Sain aika monta viestiä ja puhelunkin kampaajakäyntini aikana, vaikka etänä koristelusta neuvotteleminen oli aika vaikeaa. Minulla ei myöskään ollut niin selkeää visiota koristelusta kuin miehelläni, joten annoin päävastuun suosiolla hänelle.

Kuva: Alejandro Lorenzo Photography

Kampaajakäynnin jälkeen suuntasin muiden mukaan koristelemaan juhlatilaa, joka tosin alkoi siinä vaiheessa olla jo lähes valmis. Juhlapaikkamme oli Hämeenkylän kartano, joka huolehti kattauksista ja tietenkin cateringista. Meidän tehtäväksemme jäi lähinnä pompomien asetteleminen sekä valokuvaseinän järjestäminen. Siinäkin tosin meni yllättävän pitkään. Myös kyltin asentaminen paikalleen oli yllättävän hidasta.

Pääsimme lähtemään noin kahdeksan aikaan kotiin, jolloin olin jo todella väsynyt. Kotona kuitenkin piti vielä kasailla tavaroita seuraavaa päivää varten, mutta pääsin sentään puoli yhdentoista aikaan nukkumaan. Miehellä sen sijaan meni hieman pidempään.


Onneksi olin ottanut häitä edeltävän perjantain töistä vapaaksi, sillä koko homma olisi kyllä kaatunut, jos olisin ollut töissä kyseisenä päivänä! Olin suunnitellut päivän kiireettömäksi, mutta se ei kyllä toteutunut. Hääpäivä oli kuitenkin erittäin onnistunut; siitä kuulette myöhemmin lisää! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti