lauantai 4. helmikuuta 2017

"Solekko ittestä kiinni!"

Olen sen tyyppinen ihminen, että katson hyvin monien asioiden olevan omasta viitseliäisyydestä kiinni. Kuulen usein kauhisteluja ja ihmettelyjä siitä, miten jaksan tai pystyn sekä opiskelemaan että käymään töissä päätoimisesti. No, eihän se helppoa ole; on päiviä ja jopa viikkoja, jolloin lähden kotoa aamuseitsemältä ja tulen takaisin iltakymmeneltä. Kun siihen päälle pitäisi vielä tehdä kotitöitä ja koulu- sekä työhommia, on aika välillä todellakin kortilla. Olen tosin myös huomannut, että kun on paljon tekemistä, saa myös paljon aikaan. Minä nimittäin en saa mitään aikaiseksi ennen kuin on ihan pakko, ja tällä hetkellä on koko ajan todella pakko tehdä jotain!

Syksy meni aika hyvin, sillä minulla oli lähes joka viikko yksi opetukseton päivä. Nyt kevätlukukaudella tällaisia päiviä ei ole lähes ollenkaan, sillä olen tunkenut kevään molemmat periodit täyteen kursseja. Opintoihin liittyviä kirjallisia töitä on todella paljon - olen tänäänkin töistä tultuani vääntänyt koko illan erästä esseetä. Kunhan saan sen valmiiksi, pitää huomenna hoitaa myös pari muuta työtä. Sen lisäksi pitää tietenkin kahlata läpi tenttikirjoja ja käydä koulussa sekä töissä, puuh!

Syksyn kurssit selvitin enemmän kuin hyvillä arvosanoilla ja ehdin jo ajatella, että samaan malliin jatketaan. No, eihän siinä tietenkään niin käynyt, sillä nyt sain ensimmäisen hylätyn arvosanan tentistä. Jokaisesta tenttikysymyksestä piti saada vähintään ykkönen, jotta tentin saisi hyväksytysti läpi. No, opettaja oli sitten yhden kysymyksen kohdalla sitä mieltä, etten ollut käsitellyt kysymystä oikealla tavalla ja antoi siitä nollan. Niinpä koko tentti on hylätty ja joudun uusimaan sen. Mukavasti yhden viikon aikana pitää sitten selvittää kahden tentin sijaan kolme tenttiä, joista tämä uusintaan mennyt tentti on kaikista työläin. No, eipä sekään kai ole kuin itsestä kiinni, mutta kyllä harmittaa! Tein kyllä tentissä parhaani, mutta ehkä olin sitten liian löysin rantein liikkeellä - mene ja tiedä.

Ihan rähmällään!

Olin alunperin ajatellut viettää tänään vapaailtaa, sillä hektisen viikon jälkeen sellainen on aina enemmän kuin tarpeeseen. Viime yönä tuli kuitenkin stressin vuoksi nukuttua melko huonosti, joten päätin tänä viikonloppuna hoitaa mahdollisimman monta hommaa pois alta, jotta stresssitasot taas laskisivat. Onneksi ostin aivan ihanaa teetä Fazerilta, joten eiköhän tästä(kin) selvitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti