sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nykyiset laukkuni

Yksi suosituimpia postauksia blogissani on ollut Laukkukokoelmani. Koska jotkin asiat ovat hieman muuttuneet tuosta vuodesta 2015, ajattelin esitellä teille nykyiset laukkuni. Minimalistiseen ajatteluun tämä laukkumäärä ei mitenkään istu, mutta olen kyllä laittanut vähäisellä käytöllä olleita laukkuja eteenpäin ja todennut, että minulla ei ole uusille laukuille tarvetta lukuun ottamatta pientä mustaa nahkalaukkua töihin. Aikaisempi laukkuni nimittäin hajosi, mutta ajattelin vielä käydä kysymässä suutarilta, voisiko sitä korjata.

Muutama laukku on harkinnassa, laitanko ne eteenpäin kiertoon vai säilytänkö vielä itselläni. Tähän postaukseen jätin matkalaukun, rantakassin ja treenikassini sekä -reppuni kuvaamatta, mutta sellaisetkin löytyvät. Ostin  häämatkaltamme itselleni uuden matkalaukun, sillä vanha alkoi olla jo huonossa kunnossa palveltuaan minua vuodesta 2008 asti!

Pikkulaukkuja minulla on aika paljon suhteessa käyttömäärään. Aika usein tulee nimittäin valittua suurempi laukku ihan vain sen vuoksi, että tavaraa on paljon mukana. Yritän kuitenkin aina sopivaan tilaisuuteen mennessäni napata mukaan myös jonkin pikkulaukun ihan vain siitä syystä, että ne ovat mielestäni myös juhlavampia. Baarissa tulee käytyä nykyään ehkä kerran vuodessa, joten senkään vuoksi pikkulaukut eivät ole enää suurella kulutuksella. Baarissa minulla on nimittäin aina pikkulaukku mukana.

Mokkanahkaiset Esmara by Heidi Klum - sekä Selected Femme -laukkuni ovat jo useamman kerran olleet menossa kiertoo vähäisen käytön vuoksi. Aina kuitenkin kaivan ne kirppiskassista pois ja totean niiden sopivan erittäin hyvin mokkanilkkureitteni pariksi. Tosin niitä nilkkureitakin käytän todella harvoin!


Harmaa Versace Collectionin pikkulaukku oli heräteostos muutama vuosi sitten. En yleensä löydä mitään alennusmyynneistä, mutta tämä laukku oli hyvässä alennuksessa ja hankin sen hetken mielijohteesta. Laukku on kaunis ja yritän muistaa käyttää sitä aina kuin mahdollista.

Kreetalta ostettu pikkulaukku on ihana, vaikka se kohtasikin Rooman reissullani laukkukatastrofin. Onneksi suutari sai varsin hyvin korjattua jäljen, vaikka ei laukku tietenkään entisellään enää ole. Vaaleanpunaisen harmaalla rusetilla varustetun laukun puolestaan sain äidiltäni hääpäivänäni. Hän ei ollut ostanut sitä minulle hääpäivälahjaksi, mutta päätti antaa laukun silloin. Niinpä laukulla on aivan erityistä tunnearvoa minulle, vaikka sitäkään en ole vielä ehtinyt käyttää yhtä kertaa lukuunottamatta, joka oli hääpäivämme. Jospa tämä kesä olisi poikkeus - laukku nimittäin on ihanan herkkä ja kesäinen! Laukussa ei lue merkkiä, mutta ehkäpä joku teistä tietää sen?


Furlan pikkulaukkuja minulla on kahdessa eri värissä. Nämä ovat ehdottomasti eniten käyttämäni pikkulaukut, sillä ne sopivat moneen eri asuun. Pinkin sain serkultani joululahjaksi ja mustan ostin viime kesänä, kun kävin hänen luonaan Tukholmassa. Musta pikkulaukku oli myös valmistujaislahja itseltäni itselleni, joten molempiin liittyy vahva tunnemuisto. Mustaa käytän hieman virallisemmissa tilaisuuksissa, pinkin valitsen puolestaan usein väriläiskäksi muuten varsin tummiin asuihini. Jos muuten käytän vähän pikkulaukkujani, näiden kohdalla käyttöä on kertynyt reilusti!


Furlan pinkin Metropolis-laukun ostin loppuvuodesta 2015. Tein silloinkin kuusipäiväistä työviikkoa ja olin aika poikki koko vuoden. Talous oli varsin tiukalla, mutta tähän laukkuun päätin satsata ja palkita itseni urakasta. Nyt ehkä valitsisin jonkin toisen värin tuon toisen Furlan pinkin pikkulaukun vuoksi ja myös siksi, että jokin toinen väri olisi ehkä monikäyttöisempi.


Longchampin ruskea pikkulaukku on oikeasti meikkipussi, jonka ostin jo useita vuosia sitten.
Musta Mulberryn meikkipussi oli minulla aikaisemmin meikkipussina ennen kuin aloin käyttää Louis Vuittonin meikkipussia. Tämä Mulberryn meikkipussi on aavistuksen liian pieni pikkulaukuksi, mutta käytin sitä sellaisena ennen kuin hankin Furlan mustan pikkulaukun. Tässä allaolevassa kuvassa olevan Furlan pikkulaukun väri vääristyy harmikseni tässä kuvassa, sillä se ei ole tuollainen vaaleanpunainen, vaan taittaa aavistuksen enemmän pinkkiin. Sen sain äidiltäni syntymäpäivälahjaksi viime kesänä.


Designers Remixin beige pikkulaukku on aivan ensimmäinen pikkulaukkuni. Sain sen jo varmaankin kymmenen vuotta sitten serkultani syntymäpäivälahjaksi. Laukku on usein käytössä, esimerkiksi valmistujaisissani viime kesänä.
Louis Vuittonin meikkipussia puolestaan käytän päivittäin. Sain sen vuonna 2014, minkä jälkeen en ole käyttänyt ollenkaan muita meikkipusseja.


Tämän punaisen pikkulaukun ostin Kreetalta ja olen käyttänyt sitä paljon. Ihastuin laukkuun välittömästi ja minun oli aivan pakko saada se. Kirkkaanpunainen väri on itselleni sillä tavalla vieras, etten juurikaan käytä sitä pukeutumisessa. Laukku kuitenkin piristää montaa tummempaa asua ja sopii myös mustavalkoisen pariksi. Joskus heräteostokset osuvat nappiin!


Coccinellen savenvärisen laukun sain syntymäpäivälahjaksi Lissabonin reissultamme. Se on mukavan kokoinen, sillä laukkuun mahtuu puhelimen ja meikkipussin lisäksi myös lompakko. Viime aikoina laukun käyttö on unohtunut, mutta tätä postausta varten laukkuja tutkiessani muistin jälkeen sen olemassaolon.

DKNY:n iltalaukun ostin nimenomaan iltalaukuksi iltapukuni pariksi. Saa nähdä, tuleeko iltapuvulle enää käyttöä, vaikka vuosijuhliin olisikin vielä mahdollista osallistua ainakin yhden kerran. Laukkua toki voisi käyttää muutenkin.


Beige olkalaukku on myös Kreetan ostoksia vuodelta 2015. Siltä reissulta hankin yhteensä kolme laukkua, joista  yhden tosin olen laittanut jo kiertoon. Tämä beige laukku on todellinen kesälaukku, joka kulkee mukanani myös kaikilla kesän reissuilla. Siihen mahtuu todella paljon tavaraa, ja laukku sopii mielestäni moneen eri asuun.

Pinkki olkalaukku puolestaan on ensimmäiseltä New Yorkin reissultani vuodelta 2008. Sekin on minulla kesälaukkuna ja oli mukanani myös häämatkallamme viime kesänä. Oikeastaan nämä molemmat laukut olivat, sillä aika usein juuri nämä valikoituvat reissulaukuikseni.


Longchampin kukkalaukun sain äidiltäni, joka oli ostanut sen alunperin itselleen kesälaukuksi. En välttämättä olisi itse ostanut tällaista laukkua, sillä sen kukkakuosi rajoittaa mielestäni käyttöä melko paljon. Koen, että asun pitää muuten olla varsin simppeli, jotta siihen voi yhdistää tällaisen kuosin. Koska sain laukun kuitenkin lahjoituksena, on se mielestäni oikein mukava lisä kesägarderobiin. Pitääkin muistaa heti kaivaa se näytille, jotta muistan käyttää laukkua näin kesällä!


Tätä postausta kirjoittaessani huomaan, että olen perinyt aika monet laukkuni äidiltäni. Niin myös tämän strutsinnahkaisen Longchampin laukun. Tämäkin on New Yorkin reissulta vuodelta 2008, sillä äitini osti sen Helsinki-Vantaalta jo menomatkalla. Myyjän mukaan laukkuja olisi valmistettu vain pieni erä tuolloin, joten tällaista ei pitäisi olla ihan jokaisella. Mene ja tiedä, mutta laukku on minulla yhä käytössä - erityisesti talvella ja syksyllä.


Mustan Furlan laukun ostin keväällä 2016 juuri ennen yliopiston soveltuvuuskokeeseen marssimista. Kävin Stockalla ostamassa kynsilakkaa, sillä huomasin matkalla kynsilakkani rullautuneen. Kuivatusprosessi jäi nimittäin kesken ennen lähtöä. Niinpä päätin nopeasti hakea itselleni glitterlakan, jolla saisin korjattua lakkaukseni. Samalla käynnillä bongasin tämän mustan Furlan laukun alennuksesta. Myyjän mukaan laukku oli jäänyt Hulluilta Päiviltä hyllyyn, minkä vuoksi sen hinta oli edullinen. Koska minulla oli tarve mustalle laukulle, nappasin sen mukaani. Samalta keväältä on myös konjakinvärinen Ralph Laurenin laukku, jonka hankin Michael Korsin vastaavan tilalle. Molempia käytän paljon arjessa, joskin mustan Furlan laukun on hieman syjäyttänyt Kiomin musta laukkuni.


Allaolevann Ralph Laurenin laukun olen myös saanut äiidiltäni ja käytän sitä usein kesäisin. Kiomin musta nahkalaukku puolestaan on arkilaukkuni ja kulkee usein mukanani sekä töissä että yliopistolla. Laukkuun mahtuu todella paljon tavaraa lompakosta termariin.


Minulla on muuten paljon Longhampin laukkuja, enemmän kuin uskoinkaan! Mustan viikonloppukassin hankin kesällä 2016 Pariisin reissuani varten ja olen käyttänyt sitä myös viikonloppureissuillani Tukholmaan ja mökille. Seuraavaksi sillä on käyttöä ystäväni polttareissa, joissa olen kaasona. Pienempää mustaa laukkua puolestaan käytän myös treenikassina tanssitunnille mennessäni, sillä se on todella tilava.


Louis Vuittonin laukkuja minulla on muutamia enkä koe tarvitsevani niitä enempää.  Neverfulleja minulla on kahdella eri kuosilla ja lisäksi pari muuta mallia, joiden nimiä en tiedä. Ne olen perinyt äidiltäni. Tämä Damier Ebene -kuosinen Neverfullini on 30-vuotislahjani, joten myös siihen liittyy tunnemuisto niin kuin aika moneen muuhunkin laukkuuni!


Aika monta laukkua tosiaan omistan, vaikka olen tosiaan laittanut vanhoja laukkuja myös kiertoon. Rehellisesti sanottuna en näitä kaikkia tarvitsisi, sillä etenkin pikkulaukkuja on melkoinen määrä suhteessa käyttökertoihin. Nämä ovat kuitenkin selvinneet useammasta karsintakierroksesta, mutta joka kerralla jokin laukku myös lähtee tiukan karsinnan tuloksena. Muun muassa vanhat aikakauslehden kantta esittelevät laukut lähtivät kampaajalleni. Hän ihaili niitä jo vuonna 2007, jolloin ostin laukut Visbystä, ja sanoi ottavansa ne koska tahansa itselleni, jos kyllästyn laukkuihin. Viime syksynä totesin, etten käytä laukkuja enkä tarvitse niitä, joten kysyin kampaajaltani, haluaisiko hän laukkuni itselleen. Niinpä ne löysivät uuden kodin kampaajani luota!

Muokkausta: Eräs lukija ystävällisesti kertoi, että äidiltä saamani laukku on Cobblerinalta!

torstai 16. toukokuuta 2019

Luottoväri ja luottovaatteet

Tämä asu on aivan huhtikuun alusta, kun olin menossa katsomaan erästä esitystä. Päivä oli ihanan aurinkoinen ja harkitsin hetken värikkäämpää asua ihan vain kevään kunniaksi. Lopulta päädyin kuitenkin Espritin siniseen mekkoon. Ostin mekon alunperin työmekoksi, sillä siinä on pitkä helma. En kuitenkaan ole käyttänyt mekkoa töissä, sillä mielestäni se ei sovi minulle ilman korkokenkiä juuri tuon helman pituuden vuoksi - niin hassulta kuin se kuulostaakin! Minun työni on sellainen, ettei korkokenkiä oikein voi käyttää, joten mekko on jäänyt vapaa-ajan mekoksi. Mekossa on lyhyet hihat, joten se sopii käytettäväksi myös näin keväällä. Kangas tosin on sen verran paksua, että lämpimille kesäkeleille valitsisin tämän mekon sijaan jonkin toisen. Tätä mekkoa ei ole mielestäni aiemmin näkynyt täällä blogissa, vaikkakin muita sinisiä mekkoja olen ehtinyt esitellä. Tummansininen kun on todellinen luottovärini kesät talvet!

Höglin mustat avokkaat sekä Zaran musta yläosa on jo monta kertaa nähty blogissa; kuuluvat luottovaatteisiin samoin kuin sininen luottoväreihini. Myös Furlan pikkulaukku on ollut jo monessa mukana, vaikka ostin sen alle vuosi sitten. Ajattelin aluksi yhdistäväni tähän asuun pinkin Furlan pikkulaukun, mutta päädyin sitten kuitenkin mustaan. Väripilkuksi minulle nimittäin riitti vaaleanpunainen villakangastakki, josta tosin ei ole kuvaa.


Tämä ilta on muuten hujahtanut ihan yhtäkkiä. Olin tänään koulutuksessa, minkä jälkeen pyörähdin Redissä ostamassa itselleni lisää kestovanulappuja sekä teetä. Olen tänä keväänä pyrkinyt siirtymään kokonaan kestovanulappujen käyttöön, mutta samalla todennut, että tarvitsen niitä lisää. Vanulaput nimittäin pitää pestä 60 asteessa, ja tuossa lämpötilassa pestäviä vaatteita ei kerry riittävästi ennen kuin puhtaat laput ovat minulla loppuneet. Etenkin jos unohtaa pyyhkeitä ja lakanoita pestessään nakata likaiset vanulaput omassa pussissaan koneeseen. Myyjä suositteli alunperin ostamaan kaksi settiä lappuja ja nyt hain vielä kolmannen setin. Jospa nyt ei enää tarvitsisi turvautua kertakäyttöisiin vanulappuihin unohduksen sattuessa!

En ensimmäisellä käyntikerrallani lokakuun lopussa pitänyt ollenkaan Redistä. Sen jälkeen olen kuitenkin pari kertaa pistäytynyt siellä ja todennut sieltä löytyvän aika mielenkiintoisia liikeitä sekä ruokapaikkoja. Sitä paitsi Redissä todella saa olla rauhassa ja liikkeissä saa aina apua sitä tarvitessaan! Pienen seikkailun jälkeen yleensä löydän etsimäni paikan, vaikka kieltämättä Redin logiikka ei ihan vielä olekaan avautunut minulle. Uudet opasteet ovat kuitenkin vähentäneet harhailua.

Nyt siirryn sohvan ääreen katsomaan vihdoin ja viimein tämän viikon Game of Thrones -jakson! Alkaa olla jo varsin vaikeaa yrittää välttyä spoilauksilta!

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Kevään asu ja niitä näitä

Aikaa on taas kulunut siitä, kun olen viimeksi päässyt päivittämään blogia. Alkukevät vierähti pitkälti töitä ja kouluhommia tehden; joskin välillä toki ehdin viettää myös vapaa-aikaa. Väliin mahtui myös pääsiäinen ihanan Lenita-villakoiran seuralaisena sekä vappu hieman isomman koirakaverin sekä ystävien kanssa. Lisäksi olin kipeänä, ja flunssaa parannellessa kului myös ensimmäinen hääpäivämme. Olen myös blogitaukoni aikana ahminut lähes kaikki Jussi Adler-Olsenin dekkarit ja tuskaillut hajonnutta astianpesukonettamme. Lisäksi olen ihastunut Antti Holman Auta Antti -podcastiin. Kesäloman ajankohtakin on jo varmistunut ja kolkuttelee jo oven takana!

Nämä asukuvat ovat ajalta, kun ulkona oli vielä lunta. Ihana kevätaurinko oli kuitenkin jo alkanut paistaa, joten mieli oli jo keväinen lumesta huolimatta. Ja aika nopeasti lumikin lopulta suli, vaikka sitä olikin melkoiset määrät etenkin meidän takapihallamme. Nyt muuten ulkona vallitsee ihana alkukevään vehreys!


Twintipin hame tuntuu hieman lyhyeltä töihin puettavaksi, mutta vapaa-ajalla käytän sitä enemmän kuin mielelläni. Tämän hameen olen ostanut keväällä 2013 samalla, kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni. Muistan, miten puin sen päälleni ja lähdin silloisen ystäväni luokse bileisiin! Hameen kaverina on Espritin musta pusero, jonka ostin aloitettuani opinnot yliopistossa syksyllä 2016. Olin tuolloin menossa töihin illaksi, mutta minulla oli hetki aikaa ja pistäydyin Espritissä. Ostin sieltä itselleni aurinkolasit ja tämän puseron, jotka molemmat ovat yhä käytössä.

H&M:n huivin ostoajankohdasta minulla ei ole ihan yhtä kirkkaita muistoja kuin puserosta ja hameesta. Sitä olen kuitenkin käyttänyt todella paljon samoin kuin S. Oliverin mustia nilkkureita. Nilkkurit sopivat niin mekon, hameen kuin housujen kanssa arkeeni, joka sisältää paljon kävelyä. Välillä myös juoksua, kun säntään suoraan töistä yliopistolle. :D

Kiomin musta nahkalaukku on ihan huippu arjessa, jossa laukkuun pitää mahtua muistiinpanovälineiden ynnä muiden tavaroiden lisäksi myös termospullo, johon olen aamulla tehnyt välipalasmoothien valmiiksi. Laukku on todella hyvin kestänyt kulutusta ja on ehdottomasti käyttökerroissa mitattuna maksanut itsensä takaisin jo monta kertaa.


Kevään hommista minulla on vielä yksi pariessee palautettavana, kaikki muut esseet olen onneksi saanut jo tehtyä. Tätä pariesseetä teen toukokuun ja sen jälkeen pitäisikin sitten toden teolla aloittaa gradun tekeminen! Huh, aika ei ainakaan käy pitkäksi kesällä! Aluksi ajattelin huvikseni tekeväni muutaman johtajuuteen liittyvän kurssin kesäopintoina, mutta päätin hylätä tämän suunnitelmani ja keskittyä graduun. Se ei ole nimittäin edistynyt ollenkaan tänä keväänä.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Tallinnan tuliainen

Olin heinäkuussa ystävieni kanssa tyttöjen reissulla Tallinnassa. Olen käynyt Tallinnassa muutamia kertoja ja yrittänyt aina kovasti innostua siitä. En ollut kuitenkaan koskaan aikaisemmin  ymmärtänyt Tallinnan viehätystä. Viime kesänä mieleni kuitenkin muuttui täysin, sillä reissumme oli todella onnistunut! Aikaisemmin ongelmana on ollut viehättävien ruokapaikkojen löytäminen, mutta se korjaantui tällä reissulla. Ostoksia olen aiemminkin tehnyt Tallinnassa, mutta tällä kertaa minua suosi myös aleonni. Löysin hyvillä alennushinnoilla itselleni uudet lenkkarit sekä tämän vaaleanpunaisen tekonahkahameen. Tämä oli todellinen saavutus ihmiselle, joka ostaa alennusmyynneistä yleensä aina normaalihintaisia tuotteita. :D

Olen pitkään vierastanut tekonahkaa materiaalina, sillä totesin jo yli kymmenen vuotta sitten, etteivät tekonahkaiset laukut kestä käytössäni ja etteivät tekonahkaiset kengät koskaan mukaudu jalkoihini ja kaiken lisäksi hiertävät sekä hiostavat todella paljon. Tämä tekonahkainen Reserved-merkin hame kuitenkin veti minua puoleensa, joten päätin hankkia sen. Hame on aavistuksen hankalan mittainen työhameekseni, mutta vapaa-ajalla olen käyttänyt sitä todella paljon, eikä hame myöskään ole mennyt huonoon kuntoon. Ei hassumpi hankinta siis!


Yläosana minulla on Espritin pusero, jonka ostin syksyllä 2016. Se on täydellisen mallinen ja mukava päällä, mutta on ahkerassa käytössä jo jonkin verran nyppyyntynyt. Pusero on nimittäin todellinen luottovaate, jota käytän erittäin paljon. Täytyy kokeilla nypynpoistajaa siihen!

Furlan laukun ostin Stockalta keväällä 2016, kun olin menossa yliopiston soveltuvuuskokeeseen, joten siihen liittyy tärkeitä muistoja. Se on jäänyt hieman vähemmälle käytölle sen jälkeen, kun hankin itselleni tilavamman Kiomin (näkyy esimerkiksi täällä) mustan laukun. Furlaa kuitenkin käytän yhä silloin, kun en tarvitse kovin paljon tavaraa mukaani. Nämä kuvat ovat eräältä vapaapäivältä jolloin kävimme mieheni kanssa ostoksilla ja ulkona syömässä. Kyseisellä ostosreissulla ostettiin muuten pääasiassa miehelleni vaatteita, sillä hänellä oli akuutteja tarpeita. Mieheni hankkii todella harvoin vaatteita, joten ostosreissuilla hankintoja tehdään yleensä aika paljon kerralla.


Kengät ovat S. Oliverin, tilasin ne muistaakseni reilu vuosi sitten Zalandolta. Kengissä ei ole vuorta, joten minulla on tapana laittaa mustat lämpösukat sukkahousujen päälle silloin, kun käytän näitä kenkiä. Kengät ovat minulla usein arkisin käytössä, sillä liikun paljon julkisilla niin työmatkoilla kuin yliopistolle mennessäni. Kävelyä kertyykin helposti yli 10 000 askeleen verran päivittäin.

Hiukset olin muuten sitaissut varsin onnistuneelle nutturalle. Sitä ei kuitenkaan tullut ikuistettua ennen kuin se alkoi olla jo aikamoisen räjähtänyt, joten ne kuvat jätin tästä julkaisusta pois. Nutturat ovat hankalia pipojen kanssa, joita minä käytän päivittäin talvella ja pitkälti keväälläkin. Tänä päivänä olimme kuitenkin liikkeellä autolla, joten pystyin jättämään pipon pois ja nauttimaan nutturakampauksesta!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Teatteri-illan asu

Koko viikko on vierähtänyt sairastaessa, sillä olen ollut oikein kunnon flunssassa. Se teki taas perinteisesti tuloaan monta viikkoa ennen kuin iski kunnolla. Tänään alkaa kuitenkin olla yskää lukuunottamatta jo normaali olo, eli huomenna palaan taas töihin. Tekee ihan hyvää päästä välillä tekemään töitä, sillä jossain vaiheessa sarjojen katselu ja kouluhommien naputtelu alkavat kyllä puuduttaa oikein kunnolla. Olen muun muassa tänä viikonloppuna litteroinut erästä haastattelua graduuni, mihin on uponnut useamman tunnin edestä aikaa. Sitä  paitsi kroppa menee ihan solmuun pelkästä oleilusta ihminen o;n todellakin luotu liikkumaan!

Ennen uuteen viikkoon hyppäämistä ajattelin kuitenkin esitellä teatteri-illan asun, jossa olin katsomassa Helsingin kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaalia. Pidin todella paljon pääosan esittäjästä, mutta ensimmäinen puoliaika jätti minut varsin kylmäksi. Ihmettelin, miksi musikaalia on hehkutettu niin paljon, sillä minusta se oli korkeintaan "ihan kiva" -osastoa. Toinen puoliaika oli  kuitenkin huomattavasti parempi, ja musikaalin loputtua pystyin jo itsekin sanomaan pitäneeni siitä. Kannattaa siis mennä katsomaan, mikäli lippuja on vielä saatavilla!


Kinky Boots -musikaaliin piti tietenkin sonnustautua saappaisiin, vaikka teatterilla minulla olikin vaihtokorkkarit mukana. Niin mukavat kuin nämä Unisan saappaat ovatkin, on välillä mukavampi olla korkkareissa. Uhana Designin mekon sain muten pari vuotta sitten joululahjaksi äidiltäni. Se on S-kokoinen ja pienempi koko saattaisi istua minulle paremmin. Tällainen väljä mekko on kuitenkin oikein mukava päällä ja onhan siinä kasvuvaraakin! Olen esitellyt sen aikaisemmin kummilapseni nimiäisten asua esitellessäni. Nuo tuossa postauksessa näkyvät Höglin korkkarit olivat muuten mukanani teatterilla.


Näin talvella olen usein viluissani, mistä olen maininnut aikaisemminkin. Blogeissa usein ihastelen ohuempia paitoja, jotka näyttävät ihanilta bloggaajien päällä. Minulla on kuitenkin niin kylmä, että usein sonnustaudun neuleeseen tai sitten heitän viitan mekon päälle. Tähän teatteri-iltaan valitsin hieman juhlavamman Soyaconceptin viitan, jonka hankin viime kesänä lentokentältä häämatkalle lähtiessäni.

Furlan pinkin clutchin sain puolestaan pari vuotta sitten joululahjaksi serkultani. Vieraillessani hänen luonaan viime kesänä Tukholmassa ostin samanlaisen clutchin myös mustana - senkin muuten lentokentältä. Minulta nimittäin puuttui tällainen juuri sopivan kokoinen ja siisti musta clutch. Täytyy sanoa, että sillä on ollut paljon käyttöä, eli ostos oli tarpeellinen!

Olen muuten kuvaillut laukkujani, sillä vuodelta 2015 peräisin oleva Laukkukokoelmani-postaus on edelleen yksi luetuimmista blogini postauksista. Nykyään kokoelmani näyttää varsin erilaiselta, vaikka muutamia suosikkilaukkuja tuosta vanhastakin postauksesta on edelleen jäljellä. Palataan siis tähän asiaan pian! :)

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Varaslähtö kevääseen

 Kaupallinen yhteistyö / Miss Windy Shop

Huomenta! Sunnuntaiaamu alkoi ihanasti varovaisella auringonpaisteella. Totesin juuri eilen töiden jälkeen miehelleni, että viikon päästä on jo kevät, sillä silloin ollaan maaliskuussa. Tosin samaan syssyyn puhuimme, että aivan varmasti luvassa on vielä lumisadetta ja pakkasta. Juuri kun mielessään ajattelee, että kevät on koittanut, tuleekin takatalvi. En koskaan unohta vappuaattoa 2017, kun taivaalta satoi valtavasti lunta!

Viime keväänä tein ahkerasti kevätseurantaa, kun toivoin toukokuun alun häihimme puihin lehtiä. Niinpä karvaasti petyin pakkaseen ja lumituiskuihin - jälleen kerran. Onneksi hääpäivänämme osassa puista oli jo silmuja ja hääpaikkamme nurmikko vihersi. Sitä paitsi hääpäivästämmehän alkoi usean viikon helleputki, joten kyllä kevät viime vuonnakin koitti! Jännittävää nähdä, millainen tämänvuotisesta keväästä muodostuu.

Pari viikkoa sitten esittelin teille, miten Jasmine Forest Friends -hame toimii sekä tyllin kanssa että ilman. Molempi parempi minun mielestäni, sillä arkisempiin tilanteisiin laitan hameen ilman tylliä ja juhlavampiiin tyllin kanssa. Sama tylli tuo hieman erilaisen ilmeen myös jo vanhaan New Lookin hameeseeni, jonka olette nähneet aiemmin esimerkiksi tässä kirjoituksessani. Silloinkin olin muuten kaivanut hameen kevän innoittamana käyttööni niin kuin tälläkin kertaa. Tosin ihan vielä ei tosiaan keväässä olla, mutta pieni varaslähtö on aina paikallaan!


Tilasin tämän New Lookin hameen Zalandosta vuonna 2015. En aikaisemmin juuri välittänyt kukkakuosista, mutta tässä jokin sytytti ja hame oli pakko saada. Se oli minulle liian suuri, mutta pienennytin sen ompelijalla. Siitä lähtien hame on ollut yksi suosikeistanii, jota käytän paljon keväisin. Viimeksi käytin hametta ilman tylliä, kun kävimme anoppini luona syömässä blinejä. En aiemmin juuri välittänyt blineistä, mutta tällä kertaa anoppi oli löytänyt todella herkullisen blinireseptin! Lisäksi eri täytevaihtoehtoja oli niin runsaasti, että kaikille löytyi sopivaa syötävää - myös vegaaneille.

Koska itselleni on tärkeää myös se, että ostamani vaatteet ovat mahdollisimman monikäyttöisiä, halusin vinkata teille, miten samasta asusta saa hieman juhlavamman tyllihameen kanssa. Tylli tuo mielestäni hameen kauniin kukkakuosi vielä kauniimmin esille. Vaihtamalla nilkkurit korkkareihin saa myös sillä tavalla ilmeestä hieman juhlavamman. Minä olen aika huono käyttämään näyttäviä koruja, joten pidin myös ne maltillisina. Kuitenkin esimerkiksi roikkuvat korvakorut ja isompi rannerengas toisivat myös lisää juhlavuutta kokonaisuuteen.


Minulla on mekkoni alla lyhyt musta tyllihame, mutta koko Miss Windy Shopin valikoiman löytää täältä. Miss Windy Shopin blogista löytyy muuten tyllihameen hoito-ohje kiinnostuneille. Minulla ei ole tyllihameelle säilytyspussia, mutta säilytän tylliäni väljästi vaatekaappini ylähyllyllä, jossa ei ole muuta tavaraa. Lisäksi Facebookista bongasin Miss Windy Shopin asiakkaan vinkin, että tyllihametta voi säilyttää myös kangaskassissa.

Nyt suuntaan salille, jotta ehdin illalla perehtyä regressioanalyysiin. Minulla on myös huomenna yksi tentti, johon pitäisi vielä hieman valmistautua. Aurinkoa päiväänne! :)

torstai 14. helmikuuta 2019

Hairahdus

Juuri kun pääsin kertomasta, miten paljon järkevämmin olen päättänyt hankkia vaatteita, joudun myöntämään, että astuin myös pienen harha-askeleen matkan varrella. Ihastuin nimittäin Jasmine Forest Friends -kellohameeseen niin paljon, että sorruin tilaamaan itselleni myös samalla kuosilla olevan Dolores Doll Forest Friends -mekon. Pakko myöntää, että tämä ostos ei ollut aivan välttämätön, koska omistin entuudestaan jo hameen samalla kuosilla. Nyt täytyy sitten käyttää molempia oikein urakalla, jotta ostokset eivät ole turhia!

Mekossa on todella pitkä helma, mietin jopa, onko se itselleni liian pitkä. Ompelutaitoni ovat aivan olemattomat, joten vaikka Miss Windy Shopin sivuilta löytyy selkeä ja yksityiskohtainen ohje helman lyhentämiseen, en itse selviytyisi kyseisestä  hommasta. Minulla ei kuitenkaan ole toista näin pitkää mekkoa, joten jätän helman lyhennyttämisen ompelijalla vielä harkinta-asteelle. Toisihan tällainen pidempi helma hieman vaihtelua muuhun pukeutumiseeni. Sitä paitsi mekkoon voisi hyvin yhdistää pitkän tyllihameen, jolloin helma nousisi hieman ylemmäksi. Lyhythelmainen tylli on tähän mekkoon yhdistettäväksi liian lyhyt ja Miss Windy Shop suositteleekin pitkän tyllin hankkimista mekon kaveriksi.


Vietimme mieheni kanssa huomista ystävänpäivää jo hieman etukäteen viime lauantaina, jolloin kävimme ulkona syömässä. Mikä täydellinen tilaisuus sonnustautua uuteen mekkooni! Mekossa on kaunis sweetheart-mallinen kaula-aukko ja lisäksi siinä on pienet hihat, joista pidän suuresti. Hihat eivät sitä paitsi purista ollenkaan! Halusin kuitenkin tällä kertaa yhdistää mekkoon mustan boleron, sillä palelen usein ravintoloissa.

Ennenaikainen ystävänpäivän juhlinta sopi muutenkin meille, sillä myös hankkimani pieni ystävänpäiväyllätys saapui liian pian. Tilasin nimittäin Fazerilta miehelleni suklaalevyn personoidulla tekstillä. Luulin lähetyksen saapuvan vasta ystävänpäiväviikolla, joten tilasin sen suoraan mieheni nimellä. Niinpä yllätys oli melkoinen, kun paketti saapuikin jo viime viikolla. Koska mieheni oli hakenut postit, hän tietenkin avasi sen. Ennenaikainen ystävänpäivälahja oli hänelle mieluisa, mutta minua kyllä harmitti. No, yllätys oli ainakin taattu! :D

Ystäviäni ajattelin tänään muistaa viesteillä. Täytyy myöntää, että heille on näin alkuvuodesta ollut työ- ja opintokiireiden vuoksi aivan liian vähän aikaa. Ehkäpä tilanne kuitenkin korjautuu pikkuhiljaa!



Ihanaa ystävänpäivää teille kaikille! :)